Mummulaa kohti mars!

 Eilen käytiin pitkästä aikaa keskustassa pyörähtämässä. Meitä oli mun ja Oliverin lisäksi äiti, sisko ja siskon poika. Mulla ei ollut tarkoituksena ostaa yhtään mitään, enkä siis ostanutkaan, kunhan vain lähdin muuten vain mukaan. Oli kyllä niin rankka reissu että päätäkin hiukan jopa särki kun päästiin takaisin kotiin ja mulla ei siis särje päätä ikinä. Päätin nimittäin fiksuna naisena kävellä sinne kaupungille. Ei siinä mitään, matkaa on siis vain vähän päälle kolme kilsaa, mutta voi hemmetti sitä loskan määrää ! Vaunuja sai täysin voimin työntää eteenpäin, välillä piti mennä hetkeksi tien toisen puolen jalkakäytävälle jotta pääsi eteenpäin. Äiti onneksi heitti meidät kierroksen päätteeksi takaisin kotiin.
Jaksoin kuiteskin vielä treenata ja leipoakin :P ahkera minä. Itseasiassa olen ollut jo muutaman päivän melko tyytyväinen itseeni. Toissapäivänäkin sain siivoiltua ja pesin jopa koirien kuseman eteisen matonkin suihkun alla puhtaaksi (sopii toivoa että puhtaaksi tuli). Imuroinnin ajan jäpikkä istui tyytyväisenä sitterissä katselemassa, kakat nilkkoihin asti tosin, mitä en ollut huomannut kun ihan salaa oli ne vääntänyt....funtsi varmaan siinä kököttäessään että rehki mutsi siinä vaan minkä kerkiit, täällä oottaa lisää duunia :D

Lähdetään Ollen kanssa tossa kohta puoliin evakkoon mun porukoille, kun meidän kämpän valtaa hikinen äijälauma kaljojensa ja xbox-peliensä kanssa. Tompalla siis poikienilta (jos jolleki jäi epäselväks :D ) nyt on sitten puunattu kämppä pojille sotkettavaksi.

Vähän tuliaisia mummulaan :) valkosuklaalime- ja suklaa-appelsiinituorejuustomuffineja. Pakkohan niitä oli eilen jo maistaa, ihan vaan jotta toteaisin niiden onnistuneen ;) no onnistuhan ne, tosin sitä tuorejuustoa olisi voinut laittaa enempikin. Suklaamuffineiden ohje täältä (en tosin laittanut vadelmia niinkuin ohjeessa) ja valkosuklaalimemuffinit tästä blogista

Nää aamut on aina aika kiireisiä kun ollaan menossa mummulaan yöksi. Mä alan pakkaileen nimittäin vasta näin viime tingassa ja tosiaan yksin saan sen homman hoitaa. Tomppa kun nukkuu tonne puoleen päivään saakka ja onhan se sen ansainnutkin raskaan työviikon päätteeksi. Pakkaamista kyllä helpottaa suunnattomasti se, että menokohteessa sattuu myöskin olemaan vauva. Ei siis ole niin justiinsa mitä Oliverille pakkaa mukaan, kun samat tavarat löytyy siitäkin suunnasta.

Mutta nyt tosiaan kamat kasaan ja menoks. Palaillaan!