keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Mun rakkaat tuli kotiin





Sisko toi koirat eilen aamusta kotiin. Tompalla olikin vielä maanantaina ylitöitä, joten ei voitukaan käydä sunnuntaina hakemassa koiria. Kyllä noi koiravapaat päivät on itsellekin lomaa, kun ei tarvitse huolehtia lenkittämisistä, turkin-, tai hampaiden hoidoista ynnä muusta, mutta kyllä on ihanaa kun sai koirat taas kotiin. 



maanantai 29. lokakuuta 2012

lauantaibileet

Nyt on Halloweenit juhlittu, vaikka se todellisuudessa on vasta edessä :D. Oli kyllä ihan mahtava ilta jo ihan senkin takia, että meitä oli kerrankin koko kaveriporukka koossa. Facebookin tapahtumakutsuun kukaan ei siis vastannut kieltävästi ja jokainen ilmestyi paikalle, sekä muutama ylimääräinenkin.


Lauantaipäivä meni pääosin chillatessa ja valmistautuessa iltaa varten. Mä niin rakastan kokonaisuudessaan noita biletyspäiviä henkisine ja fyysisine valmistautumisineen. Aamusta asti on sellainen odottava ja innostunut fiilis. Suihkusessio venyy kun pitää iltaa varten seivailla ja puunailla ja kuoria vaikka sillä ei todellisuudessa mitään merkitystä ole :D se vaan kuuluu siihen valmistautumisurakkaan ja siitä tulee itselle kiva fiilis.

 Mä aloitan valmistautumisen aina jo hyvissä ajoin ja ripotellen pitkin päivää saatan tehdä kaikenlaista iltaa ajatellen. Mun bileet kestää siis tavallaan kaksi päivää, koska lasken siihen kuuluvaksi iltaa edeltävän valmistautumisen, sekä myös siitä seuraavan "krapulapäivän", jota myös rakastan :D kyllä, en puhu soopaa. Mun mielestä se laiskuuden ja pienen väsymyksen tunne on ihana. Voi hyvällä omalla tunnolla vaan laiskotella koko päivän ja napostella kaikkea pientä, tai mä ainakin teen tämän ilman omantunnon tuskia :D ja mä tosiaan en sitä alkoholia edes niin paljoa illalla nauti, että siitä mitään kummempia päänjyskytyksiä tulisi.

Mun valmistautumiseen kuuluu:


  •  Veden tankkaus pitkin päivää. Tää on tärkee juttu, vaikka en alkoholia illan aikana paljoa juokaan. Mä uskoisin kuitenkin kunnollisella veden juomisella ennen alkoholipitoista iltaa olevan suotuisia vaikutuksia ajatellen bileiden jälkeistä aamua. 
  •  Kunnon syöminen. Ei mitään kauhean tuhtia, koska meidän bileissä on aina jotain naposteltavia tarjolla. mutta kuitenkin sen verran, ettei sinne bileisiin tarvitse jo valmiiksi nälissään mennä.
  • Vaatteiden valitseminen. Tämän tosin saatan tehdä jo päiviä aikaisemmin välttääkseni hyvin todennäköisen vaatekriisin.
  •  Kynsien lakkaus
  • Kenkien ja ulkovaatteiden valitseminen
  •  Tuliaisen ostaminen. Tämänkin hoidan ja etukäteen ja mulla siis on tapana viedä aina jotain syötävää mukanani, koska mun mielestä se kuuluu hyviin tapoihin. 
  • korujen valitseminen. Nykyään en enää edes käytä kotioloissa muita koruja kuin sormuksia, joten silloin kun on joku spesiaali-ilta tulossa, niin pyrin ripustelemaan itseeni jos jonkinnäköistä kilkutinta.
  • suihkussa käyminen. Normisti tulee toi suihkussa käyminen hoidettua aina niin pikasesti, että illanistujaisiin valmistautuessa on ihan kiva panostaa vähän enemmän siihen suihkuhetkeen. Laittaa hiuksiin ennen suihkua vähän öljyä vaikuttamaan ja antaa hoitoaineen vaikuttaa vähän pidempään, sellaiseen kun arkena ei oikein ole aikaa.
  •  meikkaus. Mä meikkaan arkenakin aika raskaasti, joten mitään erityistä bilemeikkiä mä en edes tee.
  • hiusten laitto. Yleensä suoristan hiukset (koska en osaa tehdä kiharoita, Tomppa tekee ne pyydettäessä :D ) ja vähän tupeeraan niitä. Mä oon niin onneton hiustenlaittaja, etten edes viitti yrittää mitään kauheen monimutkaista.
  • vaatteiden vaihto. Tää on tehtävä aina vikana, jotta mahdolliset roiskeet tulee vältettyä :D näitä pikkulapsiarjen ihanuuksia




Olipa ihanaa pukeutua kerrankin valkoiseen :D se kun on kotioloissa aika arka väri, eikä noi vaatteet kyllä illan päätteeksikään ihan puhtaita ollut. Mä olin ostanut Huuto.netistä valkoiset farkut jo hyvissä ajoin iltaa ajatellen, mutta myyjällä oli ollut jotain ongelmia lähetyksessä, niin ei ole farkkuja kuulunut vielä tähän päivään mennessä. Lähettiin sitten perjantai-iltapäivästä vielä kiertämään muutamat kirpparit valkoisten farkkujen toivossa. Valkoisia farkkuja ei löytynyt, mutta housut kuitenkin, jotka saksin sortseiksi ja iskin valkoisten legginsien päälle.

Lisää juttua kyseisestä illasta kirjoittelen, kunhan kuvamateriaalia rantautuu enemmän, mutta tässä nyt vähän alkumaistiaisia:






Illan emäntä, jota myös kiittäminen upeasta halloweenkoristelusta, mikä ei pääse ollenkaan oikeuksiinsa näissä kuvissa.


torstai 25. lokakuuta 2012

Ihanaa olla kotona!

Ei sillä että mä missään muuallakaan olisin ollut :D mutta tuli vaan sellanen tunne, että tää aamutakkisillaan kotona hengaileminen ja tallennetun BB-extran katseleminen on tällä hetkellä just se mun juttu :D jooh...

Eikun ihan vakavasti ajatellen eilen illalla nukkumaan mennessä rupesin pohtimaan hiukan tulevaisuutta, mahdollista töihin paluuta ja uusia raskauksia. Kaksi tulevaa vuotta tulen joka tapauksessa viettämään kotosalla poitsujen kanssa, eli mikään kiire ei tulevaisuuden suunnittelulla vielä ole. Tykkään kuitenkin olla ajoissa suunnitelmien suhteen, joten kyllä näitä asioita tulee välillä pohdittua jo nyt.

Toistaiseksi olen vielä ihan pihalla, mitä tulen tekemään sitten kun kotihoidontuki lakkaa. Rupeanko työnhakuun, lähdenkö opiskelemaan, mahtaisiko olla toisen lapsen aika...? Kaikki on mahdollista, mutta luojan kiitos vielä ei tarvitse tietää. Tällä hetkellä mä nautin enemmän kuin koskaan tästä kotona olosta ja kiireettömyydestä.



Aamuisin on ihana katsoa kylmälle ja sateiselle pihalle tietäen, ettei itsellä ole mikään pakko poistua sisätiloista. Mikäs täällä ollessa kun neuvola, ruokakauppa, apteekki ynnä muut tarpeelliset paikat on tossa naapurissa :) Viereisistä rakennuksista löytyy myös hammaslääkäri, kampaamo, hieroja, kirppis, kirjasto ja vaikka mitä. Hyvin ollaan valittu asuinseutumme, vaikka tämä kaupunginosa hiukan huonomaineinen onkin.


Tää viikko on vähän poikennut tavanomaisesta siltä osin, että koirat lomailevat tällä hetkellä tuolla Askolan puolella rakennustyömaalla. Kuulostaa pahalta tiedän, mutta meno siellä on todellisuudessa hyvinkin rauhallista, koska mun äiti ja isäpuoli siellä rakentelevat sitä taloa keskenänsä aika rauhalliseen tahtiin ja jaloissa pyörii seitsemän kappaletta noita karvaturreja. Meidän koirat nauttii ihan suunnattomasti siitä kun pääsevät tuonne maalle juoksentelemaan ja leikkimään muiden koirien kanssa. Itsellä tosin on ihan kauhea ikävä niitä, mutta koska mä tiedän että tää tekee niille ainoastaan hyvää, niin ei meillä ole mikään kiire niitä kotiuttaakaan. Varmaan viikonlopun aikana käydään hakemassa ne kotiin.

Tällä viikolla oon lenkkeillyt ahkerasti tonne vähän matkan päässä olevalle kauppakadulle + vähän isompaan ruokakauppaan. Saa jotenkin enemmän motivaatiota lähteä vaunulenkille, kun on mukamas pakko hakea ruokatarvikkeet vähän pidemmällä sijaitsevasta paremmasta ruokakaupasta :D Tänään olisi taas tiedossa samanlainen reissu, eli ensin pakataan kaverin kanssa muksut (3 kpl) vaunuihin ja suunnataan vähän fiilistelemään vaatekauppoihin ja itkemään köyhyyttämme. Sitten kotiutumisen ja pikaisen ruokailun jälkeen oman perheen voimin shoppailemaan viikonlopun ruokaostokset.

Lauantain ohjelmassa on kaverin synttärijuhlat halloween-teemalla. Alkuperäisenä suunnitelmalla oli mennä alkuillasta koko perheen voimin ja Tomppa ja Oliver olisivat hipsineet sitten omia aikojaan kotiin ja mä olisin jäänyt jatkamaan. Oliver on ollut koko viikon kuitenkin sen verran flunssainen, että saa nähdä jääkö juhliminen herroilta kokonaan välistä. Virtaa tolla ukolla kyllä riittää vaikka muille jakaa. Muuta ohjelmaa meillä ei viikonlopun varalle olekaan, kun ei tuon nuhanenän kanssa viitsi kauheasti kyläilläkään missään.

tiistai 23. lokakuuta 2012

Rentoiluhetkiä


Liikkumattomuus ja kuntoilutauko josta jo aikaisemmin täällä mainitsin, on vaikuttanut itseasiassa aika moniin eri elämänosiin. Paitsi että kroppa tuntuu löysältä ja veltolta, muutoksia on tapahtunut myös mielialoissa. Olen nimittäin huomannut olevani  ehkä hiukan väsyneempi nykyään. Se kuulostaa hassulta, koska luulisi asian olevan nimen omaan niin, että koska nykyään ei tee mitään kovin rankkoja fyysisiä suorituksia, niin energiaa riittäisi muihin askareisiin. Eihän se ihan näin kuitenkaan mene. Mä sain ihan valtavasti energiaa juurikin siitä urheilemisesta. Kun kroppa oli hyvässä kunnossa, mielikin pysyi virkeänä. Kun kuntoilusuoritus oli onnellisesti ohitse, niin olo oli mitä mahtavin. Jos taas treeni ei kulkenut toivotulla tavalla tai jäi kesken, se saattoi vaikuttaa yleiseen vireyteen koko päivän ajan ja jäi harmittamaan koko päiväksi.

 Täytyy kuitenkin myöntää, että liikunnan tuomat tulokset vain kasvattivat paineita näyttää aina vaan entistä paremmalta. Mä olen siis tavallaan myös hyvin iloinen, että liikuntapakolle tuli pakollinen katkos. Nyt kun pakkomielle urheiluun on selätetty, niin on aikaa keskittyä paljon tärkeämpiin asioihin ja nauttia elämän pienistä iloista. Liikunta tottakai joissakin määrin kuuluu mun elämään, mutta nyt se on laitettu oikealle paikalleen mun elämän aikataulussa :) Lihaskuntoa harjoitan pienissä määrin aina tilaisuuden tullen ja ennen kaikkea silloin kun huvittaa. Kuntoilusta siis puuttuu nykyään se pakontunne ja pakkosuorittaminen. Jos painojen nostelu ei kiinnosta, en tee sitä. Mä olen oppinut olemaan myös paljon suvaitsevaisempi omaa kroppaani kohtaan, enkä enää vaadi itseltäni liikoja. Tämän ajattelutavan löydettyäni olen alkanut uudestaan nauttia liikunnasta.

Mä olen siis huomannut muuttuneeni laiskemmaksi, mikä sinänsä ei ole paha juttu, koska olen luonteeltani aikamoinen suorittaja. Nykyään on paljon vaikeampi saada pylly irti sohvasta ja ruveta tekemään sitä, mitä sillä hetkellä oikeasti pitäisi. Nyt on löytynyt taas se olemisen ilo ja mikä parasta! Nyt on aikaa lukea! Mä sain ihan hirvittävän kasan Kaksplus-lehtiä vara-anopilta ja olenkin koittanut kahlata niitä läpi aina tilaisuuden tullen. Tosin senkin "urakan" ajattelen lähinnä opiskeluna, toiminhan hoitotätinä kuitenkin ;)

Tähän tuskin on paluuta ainakaan hetkeen...

Muuttuneesta ruokavaliosta kirjoittelen oman postauksen 

maanantai 22. lokakuuta 2012

L'Oréal Nude Magique

Kävin siis ostamassa kyseisen BB-voiteen. Pitkään pähkäilin, kumpi sävy sopisi mulle paremmin medium vai light. Joillekin tuo medium oli osottaitunut liian tummaksi, vaikka tuote lupaakin sulautua ihon omaan sävyyn. Mulla tosin on mustat hiukset, joten vaikka voide vähän tummentaisikin ihon sävyä, se tuskin olisi oikeasti häiritsevän näköistä. Light-sävy saattaisi taas tehdä musta kalpean näköisen ja se on mun mielestä hölmömmän näköistä kuin liian tumma sävy.  Päätin siis ottaa riskin ja nappasin Medium-sävyisen voiteen. Olin kerinnyt unohtaa, että muutamia päiviä aikaisemmin tein Huuto.netissä tarjouksen light-sävyisestä lorealin bb-voiteesta :D no nyt näitä löytyy siis kumpaakin eri sävyä.

Tässä vähän plussia ja miinuksia:

+ tasoittaa ihoa huomattavasti
+ riittoisaa
+ helppokäyttöinen

- aika kallis hinta
- iho tuntuu levityksen jälkeen tahmealta ja pakkelimaiselta

Voide yllätti mut positiivisesti ja tästä kyllä tulee yks mun luottotuotteista, ainakin arkikäyttöön.. Medium ei näytä ainakaan omaan silmään liian tummalta, eikä light tee liian kalpeata lookia.

Naama naturalina


Medium


Light


Jos totta puhutaan niin kun kuvia katsoo, ei mitään eroa edes huomaa noissa värisävyissä. Arkikäytössä käytän voiteita pohjustusvoiteen päällä, mutta ihmisten ilmoille lähtiessä laitan vielä hiukan pietevoidetta ja aurinkopuuteria. 

perjantai 19. lokakuuta 2012

Arki kahden taaperon kanssa

Klo. 6.30-8 Heräillään Oliverin kanssa, suoritetaan aamutoimet ja syödään aamupala.
Klo. 8-9 Joel saapuu hoitoon
klo: 9-10.15 Leikkiä ja touhuilua. Mä katson samalla eilisen BB-ekstran ja BB:n.
Klo: 10.30 Pojat syö lounaan
Klo: 11-13 Päiväuniaika, jonka aikana syön oman lounaan.
Klo: 13.30 välipala.-aika
Klo: 14.00  leikkiä ja mahdollisesti ulkoilua
Klo: 16 kaupassa käynti jos kauppapäivä
klo: 18 kävelylle koirien kanssa jos on hyvä sää
Klo: 19.30 Iltatoimet, kylpy jos kylpypäivä
Klo: 20 vellin ja iltasadun kautta unille

Siinä siis karkeasti Oliverin nykyinen päivärytmi. Joelin hakemisaikaa en tuohon kirjoittanut, mutta se nyt vaihteleekin päivän mukaan.

Mutta miten siis arki pyörii kahden yksivuotiaan kanssa? Mitään ennakkokäsitystä mulla ei tulevasta arjesta kesällä vielä ollut, vaikka hiukan etukäteen jännitinkin, miten ruokailut, nukutukset ym tulee sujumaan. Näin kyllä kauhukuvia mielessäni siitä, kuinka epätoivoisesti yritän saada poikia nukkumaan toisten joko innostaessa toisiaan riehumaan tai vaihtoehtosesti rääkyessä kilpaa. Perushoito nukuttamisineen ja syömisineen on kuitenkin sujunut paljon odotettua paremmin ja päivälle muodostui rytmi jo heti ensimmäisten viikkojen jälkeen. Kaikki toiminta tapahtuu siis kummallakin pojalla samaan aikaan, vaikka lähtötilanne oli kaikkea muuta. Esimerkiksi vielä kesällä Oliver söi jo lounasta niihin aikoihin kun Joel vasta aamupalaa :D Nopeesti Joel kuitenkin tottui tähän uuteen päivärytmiin.



Valmistan pojille aina oman ruoan. En siis itse syö samaa ruokaa heidän kanssaan. Teen aina isomman satsin kerralla, josta laitan jääkaappiin kahden päivän annokset kummallekin ja loput pakastan. Kahden päivän kuluttua teen taas uuden ruoan. Ruoka on useimiten joku laatikkoruoka; kinkkukiusaus, makaronilaatikko tms. tai vaihtoehtoisesti kastike, johon keitän kerran päivässä lisukkeen. Joel syö ruokansa itse, tosin ei vielä lusikkaa käyttäen. Oliveria vielä syötän, koska lautanen lentää vielä liian herkästi lattialle. Välipalan Oliverkin kuitenkin syö itse. Välipalaksi tarjoan hedelmiä paloina, leipää voilla ja joskus juustolla, maustamatonta jogurttia tai viiliä piltillä, kevennettyä vispipuuroa yms.


Nukkuminen onnistuu siten, että pojat nukkuvat eri huoneissa. Oliverin sänky on toistaiseksi vielä meidän makkarissa, jossa siis poitsu viettää yönsäkin. Joelin sänky (matkasänky) taas sijaitsee Oliverin huoneessa. Laitan aina ensin Oliverin omaan sänkyynsä, tutin suuhun ja lelun kainaloon. Oliver joko nukahtaa lähes samontein itse, tai sitten käyn muutamia kertoja vähän avittamassa. Kun Oliver rauhoittuu sänkyynsä, laitan Joelin omaansa ja jään viereen istumaan kunnes hän nukahtaa. Tämä siksi, koska Joel rupee muuten huutelemaan sieltä sängystä :D Jostain syystä kummankin pojan unet on lyhentyneet huomattavasti. Kummatkin pojat on tottuneet nukkumaan muutaman tunnin päikkärit ja aluksi sainkin heidät nukkumaan samaan aikaan pitkät unet. Nyt Joel on alkanut heräilemään jo noin vartin päästä ja vain harvoin nukahtaa uudestaan. Myös Oliverin unet on jäänyt jo useampana päivänä liian lyhyeiksi ja näin ollen tavoista poiketen joudutaan laittamaan hänet iltapäivällä uudestaan unille. Toivotaan että ajan kanssa ongelma korjaantuu.

Ulkoilemassa ollaan käyty muutaman kerran. Käytössä on siis poikien mummun sponssaamat tuplarattaat, jotka on muutaman käyttökerran perusteella aika mukavat työnnellä. Joelin hoitopäivät on vaan sen verta lyhyitä, ettei ihan joka päivä ulos kerkiä lähtemään. Kaupassa kun noitten kanssa kävin, niin heti tuli yks mies kyselemään vointeja että miten mahdan jaksaa kaksospoikien kanssa :D On muutes aikas hyvä alavartalotreeni tuo tuplarattaiden työnteleminen, voin kertoa!


Ihan ruusuilla tanssimista tämä ei kuitenkaan ole ollut. Kaikkein isoimmaksi ongelmaksi on muodostunut Oliverin "agressiivisuus" jos niin voi noin pienestä pojasta sanoa. Oliver siis heti silmän välttäessä joko puree, tai repii Joelia hiuksista. Joko Joel on oppinut vikkelämmäksi jaloistaan, tai sitten ongelma on hiukan helpottanut alkuajoista, mutta kyllä tuo pikkuriiviö vieläkin ehtii toisen kimppuun, jos itse ei ole ihan hollilla vahtimassa. En sitten tiedä onko jonkinlaista mustasukkaisuutta ilmassa, vai miten....Oliver tosin puree kyllä meitäkin :D ja kaikkea muuta mahdollista mihin vain ylettyy...

Yhteenvetona voisin kuvailla päiviämme hyvin vauhdikkaiksi, mutta antoisiksi :) hyvin olen pystynyt pyörittämään kotia samalla, vaikka jaloissa pyöriikin ylimääräinen vahdittava.

Nyt Joel onkin nautiskellut koko viikon kestäneestä syyslomasta ja paluu arkeen koittaa taas maanantaina :)


keskiviikko 17. lokakuuta 2012

pientä hienosäätöä ja joulun odotusta, eiku..

Perinteisen aamusiivoilun lomassa tuli hinku alkaa hiukan päivittämään tätä kämpän sisustusta. Meillä olisi tarkoitus alkaa yksi kerrallaan vaihtamaan ihan huonekalujakin uusiin, tosin siihen menee vielä aikaa, koska rahatilanne ei tällä hetkellä ihan niin paljoa suosi. Tekstiileillä ja kynttilöillä on kuitenkin maailman helpointa vaihtaa vähän kodin ilmettä ja sävymaailmaa. Tässä vähän ennen ja jälkeen kuvia:

Eteinen

Ennen




Jälkeen



Keittiö

Ennen


Jälkeen



Olkkari

Ennen



Jälkeen



Tosiaan pieniä muutoksia vain. Häkkivarastossa ois yksi taulu, jota ajattelin kokeilla tohon eteisen taulun tilalle. Himoitsen myös Honkkarissa näkemiäni kynttiläkulhoja, joita meinaan käydä ainakin yhden nappaamassa tohon eteisen lipaston päälle. Anteeksi nämä suttuiset kuvat. Vaikka meillä on nykyään käytössä vähän laadukkaampi kamera, niin ei se ole mulle osaamista tuonut yhtään lisää :D

Mä en vaan ymmärrä! Mulla on jo hirvee hinku päästä laittamaan kaikkia joulujuttuja tänne :O Ja järjestämään pikkujouluja ja kuuntelemaan joululauluja ja ja.....Viime jouluna piti oikein hakemalla hakea sitä joulufiilistä. Nyt mä en meinaa pysyä pöksyissäni kun ois niin ihana jo ruveta fiilistelemään kaikkia joulujuttuja. Viime jouluna kukaan ei järjestänyt pikkujoulujakaan, joten mä olen vähän ajatellut, josko tänä vuonna sitten mä järjestäisin jonkinmoiset. Haluaisin vain kovasti, että Tomppakin pääsisi niihin osallistumaan, mutta mun mielestä Oliver on edelleen liian pieni yökylään. Tomppa taas on sitä mieltä, että hyvin voisi jo antaa isovanhemmille yön yli hoitoon. Toisaalta, yksi vaihtoehto tietysti olisi, että Oliver menisi illaksi ja yöksi vaikkapa mun porukoille, me juhlittais ne pikkujoulut ja siirryttäis joskus puolen yön jälkeen itse myös sinne mummulaan. Tämä tietysti tarkoittaisi sitä että toinen pysyisi ajokuntoisena, mutta se nyt ei olisi mikään ongelma. Pitääpä ruveta suunnittelemaan.

Löytyykö muita aikaisia jouluintoilijoita? Kuuluuko teidän joulunodotukseen pikkujoulujen vietto ja jos kuuluu, niin mitä kemut pitää sisällään?

maanantai 15. lokakuuta 2012

jännitystä ja kirppistelyä

Lauantai oli tarkoitus pyhittää ihan vain myytävien tavaroiden lajitteluun ja syynäämiseen, mutta asiathan ei aina mene niinkuin suunnittelisi. Hommat saatiin kyllä tehtyä, tosin viimeset tavarat laitoin kasaan vasta kasin aikoihin illalla. Saatiin nimittäin kutsu urheiluhallille kannustamaan veljeäni Taekwondokisojen merkeissä. Huisi kun se oli jännää! Ihan liian jännää mulle :D mut ai hitsi kun ne pienimmät kisaajat oli niin ihania ja söpöjä siellä potkiessaan ja hutkiessaan toisiaan :D Niin ja siis tietämättömille tiedoksi että mun veli on jo 17-vuotias, eli toi kisa oli ihan kaikenikäisille lajin harrastajille (vaikka niin noi kisat taitaa aina olla?)



Heräiltiin aamulla vasta joskus kahdeksan jälkeen ja ottelut alkoi jo klo ysistä eteenpäin. Tuli siis vähän kiire aamutoimissa ja rattaatkin jäi siinä tohinassa kotiin. Vaihdeltiin siis syliä tasasin väliajoin, että jaksettiin pidellä Oliveria koko sen parituntisen ajan mitä oltiin katsomossa.



 Tasaisen ja kiivaan matsin tuloksena tuli pronssi.


Mua rupee tosi herkästi huimaamaan muutenkin, mutta tuolla salin reunalla seisoskellessa oli koko ajan jotenkin heikko happi. Syy sitten selvisikin, kun illemmalla mittailin lämpöä. Ei mulla mitään kuumetta ollut, mutta aika heikko olo ja pää ihan juntturassa. Ilta menikin sohvalla koomaillen ja leffan osaa toimitti tällä kertaa Klik.


Parannuskeinoksi kokeilin tiskivettä.

Sunnuntai oli se päivä, jota olin koko syksyn venaillut, eli Porvoon Suuri Lastentarvikekirppis! Tomppahan oli siis tänä syksynä tuolla myymässä ja mä taas shoppailin hikihatussa (ja kipeänoloisena) tavaraa minkä kerkisin. Voittoa tuli hiukan, mutta kyllä mä yllätyin kovasti siitä, kuinka vähän sitä tavaraa meni! Mitä mä kattelin niitä muita pöytiä, niin jotkut myi tosi kulahtaneitakin vaatteita kovaan hintaan, kun taas meidän myytävät vaatteet oli kaikki hyvässä kunnossa ja tosi halpoja! 























Tällaista sieltä tuli mukaan. Mulla oli kirjoitettuna pitkä ostoslista, mikä sitten kaikessa tohinassa jäikin kotiin :D mutta ulkomuistista osasin tsuumailla niitä hakemiani juttuja. Toi jokasyksyinen ja -keväinen lastentarvikekirppis on niin huippu juttu! Tosin tänä vuonna mulla kyllä meinas puhti loppua kesken kun oli niin paljon ostettavaa :D Ostoslistalla oli siis kumpparit, talvikengät, perusvaatteita, pulkka, rukkasia, kirjoja yms. ja kuten kuvasta näkyy, niin aika moni juttu ostoslistasta tuli nyt yliviivattua. Rahaa meni n. 25 €

Tässä vielä sunnuntai-illan tunnelmia :D











torstai 11. lokakuuta 2012

Paloja pienen pojan huoneesta













Kuvaamatta jäi taakse jäävä sänky, joka toimii tällä hetkellä pyykkitelineen alustana. Kuvassa esiintyvä matkasänky toimii Joelin päikkärisänkynä, Oliver siis nukkuu edelleen unensa meidän makkarissa.