sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Erilainen viikko

Meidän viikko poikkesi aikalailla tavallisesta, vaikka ei kotoa pahemmin poistuttukaan. Sitä vastoin meillä lappasi porukkaa ihan kiitettävästi. Normaalisti täällä käydään vierasilla ehkä noin kerran kahdessa viikossa, mutta tällä viikolla pääsi näkemään kavereita kokonaista viiden päivän ajan! Ihan luksusta! Senpä vuoksi viikko hurahtikin tavallista nopeammin ja oli kyllä paras viikko pitkään aikaan!

Meidän kummankin, sekä mun että Tompan vappusuunnitelmat muuttu radikaalisti tossa alkuviikosta. Ei oltu siihen saakka pahemmin edes mietitty koko vappua, tai no multa nyt oli ylipäänsä jäänyt kokonaan huomaamatta toi vapun tulo. Aika jännä että en ollut tullut ajatelleeksi omaa vapunviettoani, kun olin kuitenkin jo pitkään lukenut erilaisista blogeista muiden valmistautumisesta ks. juhlaan :D. Tomppa oli jo aikaisemmin saanut kutsun kaverin mökille täksi viikonlopuksi. Kyseisessä mökissä ollaan vietetty monet aiemmat vaput kaveriporukalla. Tomppa kuitenkin oli ajatellut jättää mökkireissun väliin, kun sillä on tulossa tässä lähiviikkoina muutamat muutkin "pakolliset" ryyppäjäiset. Oliverin huonot yöunet oli myös syynä poisjäämiseen, kun Tomppa ei olisi halunnut jättää mua yksin selviämään niistä. Sain sen kuitenkin ylipuhuttua lähtemään, kun eipä se nyt turhan usein pääse viettämään poikien iltaa mökille. Hauskaa oli kuulemma ollut.

No me sitten ruvettiin muutaman kaverin kanssa sumplimaan, josko maanantaina saisi jotain porukalla aikaiseksi. Pitkän pohdinnan jälkeen päädyttiin pikniktyyliseen ratkaisuun kera skumppien tonne Porvoon jokirantaan. Vähän fiinimpää "pussikaljottelua" siis tiedossa :D no ei kai, kyllä me ihan syötäviä eväitäkin ajateltiin ottaa mukaan. Tarkoituksena lähinnä on olla hyvässä seurassa ihmisten ilmoilla ja mahdollisesti bongata tuttuja. Jos tanssijalkaa alkaa vipattamaan niin nopeestihan siitä hilpasee vaikka Bepoppiin tai Seurahoviin. Harmi vain että koska kyseessä on ihan tavallinen arkipäivä, niin kaikki muut tietysti on päivällä töissä ja koulussa, joten päästään aloittamaan ilta vasta lähempänä seitsemää, jolloin mahdollinen aurinkokin on jo luultavasti karannut. Pitääkin varustautua lämpimillä vaatteilla että tarjetaan siellä istuskella. Tomppa ja Oliver suuntaavat vähän rauhallisempaan vapunviettoon mummulaan :)

Mehän ollaan Tompan kanssa sovittu, että n. kahden kuukauden välein kumpikin voi halutessaan viettää vähän railakkaamman illan. Mulle itseasiassa on ihan sama, vaikka Tompalla niitä iltoja olisi useamminkin. Tarkempi olenkin itseni suhteen, vaikka eipä mulla ole kovinkaan tarvetta päästä edes juhlimaan kauhean useasti. Ehkä kerran kuukaudessa tulee sellainen olo, että olisi mukava päästä vähän tuulettumaan. Mutta en mä nyt mikään tekopyhäkään yritä olla, vaan ihan fiiliksen mukaan mennään tässäkin asiassa :) Nyt oli sellainen fiilis että vappuna halutaan kummatkin juhlia.

 14.5.2010 jokirannassa. Hyvin näyttää tarkenevan.

Mökille poikieniltaa viettämään lähti myös meidän kaveripariskunnan kaksilahkeinen, joten päätettiin tän toisen mökkilesken sekä muutaman muun leidin kanssa pitää leffailta täällä meidän nurkissa. Ei me keritty katsomaan kuin noin 1,5 leffaa, eikä taso ollut kummoinen, mutta oli kyllä niin mielettömän hauskaa! Oliver vähän ihmetteli meininkiä, mutta koska iltatoimet ei poikennut mitenkään normaalista, niin poitsu kävi ihan tavallisesti nukkumaan normaaliin aikaan. Ai että, tollasia iltoja mä haluun enemmän!Yksi kavereista jäi meille yöksikin ettei mun tarvinnut nukkua yksin :) koska eihän se nyt ole yhtään kivaa. Eilen sitten päätettiin hyökätä yhteisvoimin miesten leiriin. Tompankin sain aikaisemmin takaisin kotiin, kun kävin sen sieltä hakemassa.

vuoden 2010 vappu sitä vastoin näyttää olleen suhteellisen kylmä kyseisellä mökillä.

Tällä hetkellä sää näyttäisi meitä suosivan. Iltaa odotellessa :)
Ihanaa vappua kaikille!

torstai 26. huhtikuuta 2012

tyttömäisyyksiä

Kai se on tuo orastava kesä, kun laittaa mut panostamaan enemmän ulkonäköön, tai ainakin suunnittelemaan suurempaa panostusta :D. Talven ajan kun on saanut (onneksi) vähän lusmuilla joidenkin kauneudenhoito-operaatioiden kanssa. Nyt pitäisi taas kaivaa itseruskettavat ynnämuut mömmöt kaapeista ja miettiä josko niitä kerkeisi käytämäänkin. Mulla on vähän yksi sun toinen operaatio nyt vähemmälle. En edes muista milloin olisin viimeksi esimerkiksi kuorinut kunnolla kroppaa tai laittanut kasvonaamiota. Itseruskettaviinkaan en ole pitkään aikaan koskenut, koska sitä pystyisin laittamaan ainoastaan silloin, kun Tomppa pystyisi olemaan Oliverin kanssa. Kerran tossa jokun aika sitten kokeilin läträillä itseruskettavalla ja fiksuna tein sen sillä aikaa kun Tomppa oli töissä.....se tunne sen mömmön levittämisen jälkeen, kun ei voinut poitsua ottaa syliin, kun toinen olisi halunnut! Siihen jäi ne läträilyt.   Kova hinku mulla kyllä olisi saada vähän tummempi ihonsävy, joten ehkä pitäisi kävästä taas ostamassa joku asteittain sävyttävä vartalovoide.

Taitaa tulla tästä kesästä ensimmäinen laatuaan, kun ei vaan yksinkertaisesti ehdi ottaa aurinkoa. Tai tähän ainakin varaudun.  Tosin nähtäväksi jää, piteneekö pojun päiväunet, kun kesällä tulee varmasti oltua ulkona paljon enemmän kuin mitä tähän mennessä.. En kyllä malta odottaa, että ilmat lämpenee kunnolla, sit pääsee mökille kääääk ei jaksa ei millläään jaksa odottaa!

Nyt kun tuli tukkaakin taas vaalennettua, niin pitäisi jaksaa maltillisesti antaa sen hoitoaineenkin vaikuttaa vähän tavallista pidempään. Ajattelin muuten jättää tän tukan tällaiseksi ainakin toistaiseksi. Vaaleanpunaisuus on hälvennyt ja muutenkin väri tasoiottunut sen verran että tukka näyttää itseasiassa ihan kivalta tällä hetkellä. Muutamia vaaleanruskeita raitoja voisin sinne läntästä kuhan jaksan, mutta muuten saa kelvata.

 Tän kuvan jälkeen olin jo taas ihan toista mieltä tästä tukanväristä :D näyttää kyllä oikein kunnon vapputukalta :D onneks nää kuvat vääristää.
 "Hyiiii pusuja!"



tiistai 24. huhtikuuta 2012

nostalgiaa

Tällä hetkellä näyttäisi siltä, ettei jäpikän iho kaipaakaan uutta kortisonikuuria. Pelkkä perusrasvan vaihto on jo saanut ihon ihan erinäköiseksi. Kovasti Oliver vielä raaputtelee sitä, eli se ilmeisesti kutisee edelleen, mutta toivotaan muutosta tulevan parempaan päin tässä kun ilmatkin vaihtuu paremmiksi. Olihan se nyt ehkä vähän hölmöä käydä yksityisellä saakka arvioimassa ihoa, jos kerran ongelma olikin vain väärä perusrasva, mutta toisaalta saatiinpahan ainakin uusi resepti uusille paremmille rasvoille. Jäinpähän vain miettimään josko olisikin pitänyt käydä vain neuvolassa vilauttamassa ihottumaa, voihan olla että siellä olisi juurikin tuota perusrasvan vaihtoa ehdotettu ensimmäiseksi. Olisi tullut vähän halvemmaksi sekin tieto. Vaikka toisaalta, kun on kyse lapsen terveydestä, niin mikään rahasumma ei ole liikaa. Ja onpahan meillä nyt sitten valmiiksi lähete sinne allergiatesteihin, jos tulee jossain vaiheessa tarve niihin (toivottavasti ei).





Mä olen ollut jo monta päivää jotenkin todela syvällisellä päällä ja muistellut kaikkia "nuoruuden" toilailuja, vanhoja taaksejääneitä kavereita, tapahtumia ynnä muuta sellaista. Hassua miten aika kultaa muistot, koska en mä silloin ajatellut, että joskus lämmöllä muistelisin niitä kaikkia tilanteita :D Silloin olisin hetkeäkään miettimättä ollut valmis tähän kaikkeen, mitä mun elämässä nyt on. Juurikin mun ja Tompan yhteinen alkutaival on se, mitä kaikkein eniten muistelen. Tomppahan oli ollut vasta kuukauden intissä, kun alettiin seurustelemaan, joten nähtiin tosi harvoin niiden ensimmäisten kuukausien aikana. Päällimmäisenä niistä ajoista mulla onkin jäänyt mieleen ne vahvat tunteet. Raastava ikävä, mutta samalla se ihana itsenäistymisen tuoma vapaudentunne, kun pääsi muuttamaan omilleen, ne sekoilut kavereiden kanssa sekä se ihana kutina vatsanpohjassa aina, kun sai miehen viikonloppuvapaille.

Mä oon vähän tällainen menneiden kaivelija. Ylianalysoin hirveesti kaikkea ikuisuus sitten tapahtunutta ja palaan kaikenlaisiin muistoihin aina uudelleen ja uudelleen. Tomppa ei ymmärrä tätä piirrettä mussa ollenkaan. Sen mielestä kaikki mennyt pitäs vaan jättää taakseen ja katsoa mielummin eteenpäin ja tottahan se kyllä on :D liikaa ei saa jäädä menneitä kaivelemaan.

Mutta voisinpa vilauttaa muutaman kuvan menneiltä vuosilta :)










Jossain vaiheessa voisin vähän purkaa tänne blogin puolelle tätä mun menneidenkaivelutarvetta :D voisin vaikka kertoa musta ja Tompasta vähän enemmän? Voi toki myös ehdottaa toiveita jos jotain on mielessä :)

maanantai 23. huhtikuuta 2012

uusi vastaan vanha

Eilen käytiin toisen anoppini (kyllä, onnekkaille niitä siunaantuu useampi :D ) kanssa kiertämässä läpi Porvoon suuri lastentarvikekirppis, joka järjestetään  kaksi kertaa vuodessa S-marketin parkkihallissa. Viimeksi se taidettiin järjestää lokakuussa (?) ja silloin shoppailtiin koko perheen voimin Oliverin nukkuessa vaunuissa. Vähän rajoittunuttahan se kiertely silloin oli, kun piti mennä vauvan ehdoilla ja jouduttiinkin sitten lähteä jo aika aikaisin takaisin kotiin. Tämä kerta olikin ihan luksusta, kun sai ihan ajan kanssa katsella ympärilleen ja tonkia vaatekasoja. Ja kyllähän sieltä sitten lähtikin mukaan yhtä sun toista.

 suttusta asukuvaa

Ja sitten siihen olennaiseen!

 Iso kasa kesävaatteita, muutama kesähattu, kirjoja....

 muutama pehmolelu, vara-aurinkolasit, pari lelua (ostin myös sen sellaisen pallon mihin voi työntää niitä palikoita sisään, mikä ihme sen nimi on :D unohtui muutes kuvasta) ja PÖYTÄ :D Rahaa meni yhteensä jotai 50 €

Oisin voinut tuhlata omaisuuden ihan vain niihin ihaniin kirjoihin mitä siellä oli, mutta maltoin onneksi mieleni

 Onnellinen uuden liian pienen kesähatun omistaja :D

Nyt ajattelinkin vähän tilaanteeseen sopivasti avautua siitä, mitä mieltä olen vauvanvaatteiden ostamisesta. No mähän olen täysin sitä mieltä, että niitä ei tosiaan ole mitään järkeä ostaa uutena! Mulle on ihan sama jos joku muu äiti tuhlaa omaisuutensa joihinkin hienoihin uusiin 60 senttisiin merkkibodeihin, mutta mä keksin niille rahoille parempaakin käyttöä. Niin kauan, kun pojun kasvuvauhti on noin huima, että samoja vaatteita ei kauaa voi päällä pitää, niin ostan kaiken käytettynä ja voin kyllä vannoa, ettei monestakaan mun käytettynä ostamastani vauvanvaatteesta edes huomaa, että ne on saattanut olla monen muunkin päällä. Ostaisin kaikki omatkin vaatteeni aina käytettyinä, jos vain sattuisin löytämään  juuri sellaisia vaatteita kuin sillä hetkellä kaipaan. Siinäkin on vain se ongelma, että esim huutiksesta ostettaessa on TOSI vaikea löytää oikeaa kokoa. Tässä lähiviikkoinakin on tullut huudettua vaikka kuinka monet farkkushortsit, joista sitten loppujen lopuksi kahdet säästyi roskikselta.

Tämä nyt ei tietenkään tarkoita sitä, että koko ikänsä Oliver kulkisi käytetyissä vaatteissa :D puhunkin nyt näistä ensimmäisen ikävuoden vaatteista. Totuus kun on se, ettei sitä samaa vaatekappaletta kovin montaa viikkoa pysty millään pitämään käytössä. Toki onhan Oliverilla myös uusia lahjaksi saatuja vaatteita, mutta suurin osa vaatevarastosta koostuu käytettynä ostetuista vaatteista.

Nyt vähän kuvia lähipäiviltä




Meidän viikko jatkuu Oliverin huonetta suunnitellessa, sekä huonoja yöunia ihmetellessä. Viime yönä Oliver heräsi jumppailemaan vähän ennen yhtä.  Kyllä siinä väännettiin ainakin puoli tuntia ellei kauemminkin ennen kuin jätkä simahti, mutta nukkui onneksi lopulta sinne kuuteen saakka heräämättä uudestaan, mikä oli siis huikea saavutus taas pitkään aikaan. En ole pitkään aikaan jaksanut enää kirjata heräämisiä ylös, kun tuntuu että on saanut jatkuvalla syötöllä pomppia kääntämään poitsua takaisin nukkumisasentoon. Peukut pystyyn että joskus meidänkin perheessä saataisiin yöllä nukkumisrauha :).

keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Käytiin moikkaamassa lastenlääkäriä

Oliver on jo muutaman päivän itkeskellyt hoitopöydällä, kun ollaan ihan vaan perusrasvaa laitettu niihin ihottumakohtiin. Jätkä myös raapii itseään melkein nonstoppina. Nyt mä sitten tänään päätin että tää saa riittää, soitin yksityiselle ja aika saatiinkin jo täksi aamuksi.

Mun äiti tuli meille kuskiks ja suunnattiin sinne lääkärikeskukseen. Oliver katteli ihastuksissaan ympärilleen. Tais tehdä pojulle hyvää pieni maisemanvaihdos :). Oltiin aika täsmällisiä kun päästiin perille ihan tasan klo 10, jolloin meillä oli aikakin varattuna. Tolleen kun onnistuis aina :D pienen vauvan kanssa kun ei voi kauheasti ylimääräisiä odotella.

Lääkäritäti oli tosi mukava ja asiansa osaava. Kyllä se vaan on niin paljon tuottoisampaa käyttää noita yksityisiä terveyspalveluja, kun siellä sen rahan eteen saakin sitä palvelua. Lääkäri tutki pojun läpikotaisin, paineli mahaa, kuunteli keuhkot, katseli korviin ja suuhun, sekä tietysti tarkasti ihottuma-alueen. Ihottuma itsessään ei siis ole todellakaan niin paha, kuin mitä oli silloin Oliverin ollessa 4 kk, mutta selkeesti kiusaa häntä nyt enemmän kuin silloin. Oliver raapii lähes koko ajan koko mahan ja rinnan aluetta.

Käytiin lääkärin kanssa läpi pojan ruokavalio, mun ruokavalio, mahdolliset suvussa esiintyvät allergiat, Oliverillä käytössä olleet rasvat jne. Tultiin lopulta siihen tulokseen, että jatketaan uudella rasvakuurilla, mutta vaihdetaan käytössä olleet rasvat parempiin. 2 kertaa päivässä sekä lääkerasvaa että perusvoidetta 1-2 viikon ajan. Jos kuuri ei tepsi, niin soitto uudestaan samalle lääkärille joka sitten hoitaa Oliverin allergiatesteihin, johon lähetekin kirjoitettiin jo varmuuden vuoksi valmiiksi. Mahdollisessa allergiatestissä testataan, onko herkkyyttä kananmunalle, lehmänmaidolle, viljalle, soijalle tai koiralle. Saatiin myös ohjeeksi jatkaa niillä ruoka-aineilla, joita poitsu on tähänkin mennessä saanut.

Jotenkin rivien välistä kyllä kuuli, ettei lääkäri uskonut olevan kyseessä mikään allergia, vaan enemminkin juurikin atooppinen ihottuma, mikä ei vain ole hoidosta huolimatta päässyt paranemaan. Liekö sitten syynä väärät rasvat, liian vähäiset ilmakylvyt vai kaikkien "puutteiden" combo. Senhän näkee nyt sitten, kun laitetaan pojun iho taas vähän enemmän suurennuslasin alle.

Lääkärissäkäynnin jälkeen äidillä oli asioita hoidettavanaan työpaikallaan päiväkodissa ja mepä päätettiin Ollen kanssa hetken mielijohteesta lähteä mukaan. Lapsilla meni ihan pasmat sekasin kun tollainen pieni vauva yhtäkkiä tupsahti sinne :D siellä kun ei ihan niin pieniä vauveleita hoidossa ole. Oliver ei ihmeemmin hätkähtänyt päiväkodin huisketta, vaan ihan rauhallisesti sylistä katseli sitä menoa samalla vetäen velliä nassuun.

Mutta kyllä vaan huomasi taas, että ei ollut ihan tavallinen päivä meillä. Oliver on käynyt niin ylikierroksilla, ettei olisi kerinnyt nukkumaan ollenkaan. Jouduttiin siis tälläkertaa vääntämään hiukan enempi että saatiin poju unten maille. Äskenkin se vielä rupesi itkeskelemään, vaikka normaalisti nukahtaa yöunille helposti.

Mun ja Tompan ilta jatkuu vielä hetken käyden läpi Oliverin huoneen sisustamisprojektia ja koitanpa tossa saada ton miekkosen ylipuhuttua vielä hierasemaan mun hartiat läpi :P saapi nähdä onnistuuko.


tiistai 17. huhtikuuta 2012

Hiusremonttia ja ajankäyttöongelmia

Mulla tosiaan on ollut nyt jo parin viikon ajan vähän pallo hukassa näin päivisin, kun Tomppa on töissä. Oliverin yöunet ei ole sujuneet ongelmitta ja aikaiset aamuheräilyt on laittanut meidän päivärytmin vähän uuteen uskoon. Esimerkiksi vaunulenkit on jäänyt nyt vähiin, koska haluan käyttää Oliverin päikkärit nukkumiseen, tai no en haluaisi, mutta kyllä vaan se oma jaksaminen menee liikkumisen ja ulkoilun edelle. Tosin kyllä sitä vaan ihmeesti piristyy, kun on vähän aikaa tuolla ulkona reippaillut. Olen nyt jo monena aamuna yllättänyt itseni katsomasta ikkunasta ulos toivoen, että siellä sataisi sen verran että saisi kunnon tekosyyn jäädä sisälle nyhväämään. No eiköhän se into sieltä vielä tuu takasin. Eikä siinä mitään, kyllä mä tykkäisin kävellä tuolla, mutta se lähteminen kotoa....pojun pukeminen, koirien ja vaunujen kanssa hissiin ahtautuminen....ei sitä aina vaan jaksa :D

Mutta on kyllä mun kodinhengetärasennekin loistanut kiitettävästi poissaolollaan, eli enpä ole täällä kotona kovinkaan paljon saanut aikaseksi, vaikka aikaa lenkkeilyn puuttuessa onkin vähän enemmän. Huomenna on kyllä pakko imuroida ja pestä lattiat...siitä vaan ei pääse mihinkään. Niin ja kyllä mä nyt muutamat koneelliset pyykkiä tossa sain pyöräytettyä. Eipä tätä vaan kovin siistiksi kuitenkaan saa niin kauan kun ton Oliverin huoneen roinat hengailee täällä ympäri kämppää. En kyllä malta odottaa että saadaan pojun huone kokonaan valmiiksi, tarkoittaen siis myös sitä että se kaikki ylimääräinen kama olisi jollain taianomaisella tavalla poistunut tästä huoneistosta. Viikonloppuna on sopivasti täällä Porvoossa taas se suuri lastentarvikekirppis, jonne päästään shoppailemaan kaikkee ihanaa meidän jäpikälle.

Joku linssilude hyppäs kuvaan


jumppailua

Noniin...ja sitten niistä hiuksista. Tosiaan uskalsin nyt vihdoin ja viimein heittää sen värinpoiston päähän ja karmeeta jälkeehän siitä tuli :D tosin sitä mä osasin kyllä odottaa...ei nimittäin ollut ensimmäinen kerta kun tästä tukasta on tummaa väriä poistettu. 



Kuvissa väri näyttää sellaselta, minkä voisin jopa kelpuuttaa omaan päähäni ihan pysyvästikin. Harmi vaan että noi kuvat vääristää pahan kerran :D


Vielä kerran pitäs tehä toi sama käsittely ja toivoa hartaasti että hiukset pysyy päässä. Saapi nähdä jos malttaisin kuitenkin tän viikon antaa hiusten vielä levätä ja tekisin sen vaikka ens viikolla tai sitä seuraavalla. 

Mutta eipä tässä nyt enempää kirjoitella, Oliver tuolla pistää Tompan koville ni voisin vaikka tarjota auttavan käteni :D


perjantai 13. huhtikuuta 2012

sisustusjuttuja







Muu kämppä olikin sitten niin sotkunen ettei sieltä kauheasti viittinyt kuvia nappailla :D ja jos totta puhutaan niin ei nääkään kuvat oo tältä päivältä :D

Tosiaan oli tarkoitus vähän muokkailla tätä meidän sisustusta pienillä muutoksilla, kuten se eteisen matto, keittiön ja makkarin verhot yms. tosin sitten vasta kun raaskitaan pistää siihen rahaa. Tällä hetkellä meillä kuitenkin on ensimmäisenä projektina toi Oliverin huoneen maalaus, mikä hoituukin jo tän viikonlopun aikana, ainakin osittain. Maalit kotiutui tänään ja huomenna mennään Oliverin kanssa mummulaan evakkoon siksi aikaa kun Tomppa läiskii ne seiniin. Meillä on aika suuret suunnitelmat ton huoneen sisustuksen suhteen mutta niistä sitten myöhemmin ;) Ollaan mekin kyllä kaks tavia....hoidetaan ihan fiilareissa tota pojun huonetta kuntoon, mitä se ei vielä ainakaan vuoteen tuu kaipaamaan, eikä sen vuoksi sit jakseta panostaa näihin käytössä olevien huoneiden sisustukseen :D noo jokanen tyylillään.

Keittiöön ois kiva saada nykysten valkosten paneeliverhojen tilalle sellaset limenvihreät paneeliverhot tuomaan vähän väriä tänne. Onneks mä pystyn ton keittiön kanssa helposti leikittelemään väreillä, kun eipä täällä oikein muuten voi. Ruskean sohvan kanssa kun ei ihan mitkä tahansa väriyhdistelmät käy.

Tänää petasin sängyn varmaan ekaa kertaa vuoteen :D pitäs opetella taas uudestaan sekin taito rutiiniks. Muun kämpän suhteen jaksan kyllä panostaa perussiisteytään, mutta toi makkari on vähän tollasta pimeetä aluetta, mikä saa olla sellanen ku on :P eipä siellä kuitenkaa tuu vietettyy aikaa muuta kun nukkuen.

keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

unenpuute vauva-arkeen kuuluupi

Vähäistä unensaantia voin siis hyvin syyttää tähän lähes tarkoituksettomaan kirjoitustaukoon :) näppärää. Mulla on tosin ollut lähes kaikki aivotoimintaa vaativa tekeminen vähissä nyt pari päivää (tosin jaksoin kyllä huhkia salilla maanantaina jonkin aikaa), juurikin tuon vähäisen unen takia.

Päästään siis aiheeseen nimeltä Oliverin nukkuminen, mikä onkin aika eläväinen aihe, kun muutoksia tapahtuu koko ajan suuntaan ja toiseen :D tällä hetkellä suunta onkin sitten alaspäin. Iltarutiinit meillä on edelleen samanlaiset, eikä päivärytmissäkään mitään isompia muutoksia ole tapahtunut.  Luulenkin näiden alati lisääntyvien yöheräilyjen johtuvan joko hampaiden tulosta (eikö ne ikinä tule?? no ei vaan kyllä mä tiiän että niiden pukkaamisessa kestää aikansa :) ) tai sitten siitä yksinkertaisesta oppimisenilosta, kun poitsu niin kovin tarmokkaasti harjoittelee sitä kontillaan oloa. Kyllä mä taisin viime yönäkin poitsun kääntää mahalta selälleen ehkä noin 20-30 kertaa (?) Riippumatta siitä, kuinka usein Oliver herää yön aikana, hän haluaa kuitenkin viimeistään puoli seitsemältä ylös.



 Huomaa kuitenkin selvästi, kuinka nuo yötouhuilut on tuonut univajetta hänellekin. Tänäänkin Oliver on nukkunut kahdet tunnin unet ja siihen päälle vielä muutamia lyhyempiä torkkuja. Tietämättömille selväksi että Oliver nukkuu melkein poikkeuksetta aina vain puolen tunnin pätkän n. 3 kertaa päivän aikana ja yöunille hänet laitetaan klo 21 (tosin klo 20 jälkeen hän nukahtaaa syliin, mutta velli annetaan vasta vähän ennen yhdeksää). Ongelma nyt onkin se, etten haluaisi alkaa rajottamaan pojan päiväunia, kun nuo aikaisemmatkin päiväunet on tuntunut mun mielestä vähän turhan vähäisiltä, vaikka Oliver on niillä ihan hyvin pärjännytkin. Täytyy nyt vaan tarkkailla vähän enemmän, ettei rytmi pääse kääntymään ihan päälaelleen.

Täytyy kyllä myöntää että on ollut aika tuskaa nousta ylös jo silloin kuuden hujakoilla, kun takana oleva yö on ollut jatkuvaa ylös pomppimista. Kun vaikka mä olisin kuinka väsynyt pitkin päivää, niin iltaa kohden aina kuitenkin piristyn, enkä siis saa unta heti silloin yhdeksältä. Kerkesin myös päästä siihen oman ajan makuun, mitä yhtäkkiä sain, kun alettiin laittamaan Oliveria aikaisemmin nukkumaan. Nyt olisi sitten taas aika opetella aikaisempaa nukkumaanmenoa.

Uutta hiusmuotia :D 

Olen syöttänyt aina yhden aterian päivässä (klo 15 välipalan) syöttötuolissa. Istuminen on ruvennut sujumaan sen verran paremmin, että kohta voisi alkaa jo muitakin aterioita suorittamaan pöydän ääressä. Jaloissa pyörivät koirat vievät tosin vielä vähän turhan paljon huomiota pois siitä olennaisesta. On muutes jouduttu ottamaan ylimääräinen välipala mukaan kuvioihin (klo 9) kun poitsu on kerran päättänyt olla aamuvirkku.


Mulla oli tarkoitus vihdoin ja viimein tänään heittää se värinpoisto päähän, mutta eipä aika riittänytkään sellaiseen projektiin. No juu, pitihän mun tehä se jo varmaan kuukausi sitten niin eipä parin päivän heitolla ole mitään merkitystä :D eipä täällä kukaan koskaan edes käy ihailemassa tätä mun jäätävää juurikasvua.

Väsymyksestä huolimatta sain tehtyä täällä perussiivouksen, niin ei tarvitse Oliverinkaan möyriä hiekkaisella lattialla (tosin eiköhän se nyt ole jo täynnä hiekkaa :D kiitos vaunujen ja koirien). Taitaa olla sanomattakin selvää että kevätsiivous saa vielä hetken aikaa odottaa, niin paljon kaikkea muutakin tekemistä ja tunteja vuorokaudessa liian vähän.

sunnuntai 8. huhtikuuta 2012

Kesävaatteet?

Ootteko jo uskaltaneet ostella vauvalle kesää varten vaatteita? Kun  mun tekis hirveesti mieli jo ostella kaikkea, mutta onko se tässä vaiheessa ihan hölmöä kun ei voi ihan varmaksi arvioida minkä kokoinen toi jäpikkä sitten kesällä on. Entä minkälaisia vaatteita olette meinannut kesää varten hankkia?

lauantai 7. huhtikuuta 2012

Onnellisesti kotona

Noniin. Pääsiäisreissusta selvitty ehjin nahoin takaisin kotiin. Kyllä toi vauvan kanssa reissaaminen on jotenkin samalla kertaa antoisaa ja samalla myös aika kuluttavaa. Olihan se ihanaa, kun Oliver sai olla huomion keskipisteenä ja oli itsestäkin mukavaa päästä moikkaamaan sukulaisia, mutta on se vaan niin ihanaa päästä kotiin takaisin omiin ympyröihinsä ja mikä parasta, nukkumaan omaan sänkyyn! Oliverkin pääsi juuri äsken omiin lakanoihinsa koisimaan. Toivottavasti nukkuu pitkät yöunet.

Mutta tosiaan. Suunnitelmana oli siis lähteä koko poppoon voimin (meidän perhe + äiti, isäpuoli, sisarukset ja Joel). Tarkoituksena oli mennä mun kummitädin perheen luokse serkkupojan kymppisynttärikahveille. Muun porukan suunnatessa illansuussa takaisin kotia päin, meillä oli tarkoitus mennä isovanhempien luokse yöksi ja seuraavana päivänä, eli tänään käydä vielä moikkaamassa toisia isovanhempia ennen kotiin paluuta.

Matkaan valmistauduttiin viemällä koirat jo torstai-illasta Epooseen, johon oli buukattu niille hoitaja matkan ajaksi ja hakemalla mun pikkuveli meille yöksi. Perjantai-aamulla saatiin Oliverilta herätys klo 7, mikä olikin juuri passeli aika, koska oltiin sovittu lähtevämme yhdeksän maissa ajamaan. Kello taisi olla viittä vaille siinä vaiheessa kun päästiin lähtemään eli aamutohinasta huolimatta pysyttiin hyvin aikataulussa.

Mulla ei ollut automatkan suhteen mitään olettamuksia että miten se tulee Oliverin kannalta menemään, mutta tuli silti pienenä yllätyksenä että jätkä nukkui koko siitä päälle kaksituntisesta vain puoli tuntia. Tosiaan tossa aikaisemmassa postauksessa virheellisesti sanoin matkan kestävän puolitoista tuntia (mikä onkin ihan oikein jos sattuis olemaan kesä :D ) mutta todellisuudessa matkan kesto on vähän päälle 2 tuntia. Oliver siis nukkui ekat puoli tuntia ja heräämisen jälkeen jaksoi vielä n. tunnin ajan touhuta ja leikkiä ihan tyytyväisenä. Se viimeinen puoli tuntinen olikin sitten  aika painostavaa meille kaikille. Oliveria rupesi nimittäin se kököttäminen tympimään ihan kunnolla, eikä mikään viihdyttäminen tai lohduttaminen enää auttanut. Lopulta poitsu rupesi jo ihan hysteeriseksikin, kun kesti jonkin aikaa ennen kuin päästiin pysähtymään. Pysäkit olivat siis melko harvassa siinä kohti matkaa. Oliver rauhoittui vasta kun pääsi syliin ja näitä rauhoittumishetkiä jouduttiinkin pitämään muutama kappale siinä loppumatkasta.

Toistaiseksi tyytyväinen pikkumatkustaja



matkajuominkeja

Harmi kun ei tullut otettua kuvaa meidän matkatavararöykkiöstä :D Tää kun oli Oliverin ensimmäinen yökyläreissu muualle kuin tonne tuttuun mummulaan, niin ei oikein tiennyt mitä kaikkea tarvitaan mukaan. Sen takia meillä olikin sitten mukana vaunut, sitteri ja vaikka mitä. Vauvanpeittojakin tuli mukaan kaksi :D vaikka hyvähän se tietty on varustautua kunnolla, mutta ei me esimerkiksi vaunuilla tehty tuolla yhtään mitään.

 mun miehet. Toinen sukka jo hävitetty jonnekin

Sukka loistaa edelleen poissaolollaan


Toi Joelin asento :D

tais olla rankka matka, tai sitten iski ruokaähky :D

Kun oltiin tarpeeksi nautiskeltu ihanista ruoista ja herkuista, niin toinen autollinen lähti kotia kohti ja me suunnattiin sinne mummun luokse. 


Hirveen kiinnostava kattotuuletin mitä piti ihan yhteisvoimin ihastella.


Sitten olikin jo raskaan päivän päätteeksi aika käydä hammaspesujen kautta nukkumaan.

Seuraavana päivänä (eli siis tänään) ajeltiin aamupäivästä sinne Hämeenlinnaan, minne tuolta on matkaa arviolta sellainen 54 km. Huudoksihan sekin matka meinasi mennä. Mulla oli kaikki mahdolliset viihdytysvälineet siinä käsissä. Välillä koitin laulaa, välillä leikittää, välillä lohduttaa, mutta vasta kun laitettiin munamies soimaan niin poika hiljeni :D

Vihainen mies fiilistelee pomppufiilistä

Toisessa mummulassa ei kerittykään viipymään kauaa kun Oliveria alkoi jo väsymys painaa. Kerittiin siinä kuitenkin moikkaamaan muutamat serkut ja miehet hörppäs nopeasti kahvia. Jännättiin vähän tulevaa kotimatkaa, kun osa matkasta olisi tällä kertaa motaria, missä ei tietenkään pystyisi pysähtymään jos Oliver saisi hepulin. Koitettiin siis pitää poika tyytyväisesti hereillä vielä tämän vierailun ajan, jotta hän mahdollisesti nukkuisi sitten sen motaripätkän verran edes. No mitä kävikään. Poitsu nukkui koko sen puolitoista tuntisen kotimatkan ajan ihan loppuun saakka! Tais olla aika rankka pääsiäinen pikkumiehellä. Loppupäivä ollaankin vietetty kotosalla rauhallisesti leikkien ja seurustellen. Velikin jäi vielä yöksi ja pojat meinas leffan vielä illalla katsoa. Mä varmaan painun kohta nukkumaan kun Oliver vähän valvotti viime yönä. Täytyy kyllä sanoa että onneks Tompalla on vielä noi muutama vapaapäivä, niin kerkiää ihan olla vaan kotona rauhassa