Poitsu otti ensiaskeleensa tuossa viime viikonloppuna ja päivittäin opettelee enemmän ja enemmän askeltamaan. Kohta sitä juostaan jo tukka hulmuten pitkin kämppää! Jäpikkä on kyllä maailman suloisin, kun hysteerisesti kikattaa hoipertaessaan eteenpäin :D Oliver on selkeästi aivan innoissaan tajuttuaan tuon kävelemisen opettelun hauskuuden. Ja kävelty matka pitenee päivä päivältä!
Aloitettiin hiljattain myös pottaharjoittelut. Tuloksena kahden viikon harjoittelusta on yhdet pissat puoliksi pottaan ja muutamat lattialle, mutta kyllä me harjaannutaan tässä vielä :D alussahan vasta ollaan ja itseasiassa aika ajoissakin vielä. Mun mielestä kuivaksi opettelu on niin pitkä ja tärkeä prosessi, etten näe mitään järkeä siinäkään, että lykättäisi sen aloittamista. Kerran jätkä osaa istua, niin miksi ei istuisi niitä muutamia kertoja päivässä potalla, kun se kuitenkin tulisi hiljattain pakostakin osaksi elämää. Oliverin mielestä koko hommassa kaikkein hauskinta on joko räpeltää sukukalleuksia niin että pissa varmasti lentää potan ulkopuolelle, tai vaihtoehtoisesti potalla istuessa samalla tunkea potta täyteen leluja. Mutta hiljaa hyvä tulee!
Eka hammaslääkärikäyntikin on jo takana päin. Aika osui sopivasti 45 minuuttia ennen neuvolakäyntiä. Hammaslääkäri ja neuvola toimivat samoissa tiloissa, eli siirtyminen paikasta toiseen käy todella jouhevasti. Hammaslääkäri vilkaisi nopeasti suuhun, kyseli vähän meidän ruokailutavoista yms. ja kertoi ihan yleisesti hammashoidosta, karieksesta ynnämuusta, mikä mulle nyt olikin jo valmiiksi tuttua asiaa. Käynnistä ei siis oikeastaan jäänyt mitään ihmeellistä käteen. Neuvolassa taas oli ihana käydä monen kuukauden tauon jälkeen. Tässä vähän päivitystä mittoihin:27.9.12 (15.5.12)
Paino: 10.850 (9.995)
Pituus: 79.1 (73.9)
Py: 48.1 (46.5)
"Iloinen pieni tutkija! Juuri lähtenyt tuen kanssa kävelemään (tosiasiassa Oliver on kävellyt jo pitkään tuen kanssa, taisi neuvolatäti sekoittaa siihen, kun mainitsin ensimmäisistä askeleista ilman tukea). Osaa sanoa äiti, tavuja, juttelee omaa kieltä. Siirtynyt koko perheen ruokiin. Iho parantunut hyvin. Kasvaa hienosti!"
Kesän aikana rupesimme korvaamaan aamupesut Tenan puhdistuspyyhkeillä, sekä emme kiinnittäneet ihottumien rasvaukseen enää niin paljoa huomiota ja kas kummaa! Iho lähti pikkuhiljaa paranemaan ja nyt kokonaan poissa! Taivekohdat ovat edelleen todella kuivat, mutta ihottumaksi sitä ei voi kyllä kutsua. Ai että tätä huojentunutta tunnetta kun siitä vihulaisesta päästiin! Toivottavasti pysyykin poissa. Olen kyllä ymmärtänyt, että atooppinen ihottuma etenee vuodenaikojen mukaan, mutta olen myös kuullut että se yleensä paranee yhteen ikävuoteen mennessä. Toivotaan parasta!
Yöt menee edelleen hyvin vaihtelevasti, mutta pääosin kuitenkin hyvin. Yövelli vieroitettiin pois viime viikolla ja hyvin ollaan pärjätty ilman. Edelleen Oliver heräilee muutaman kerran yön aikana, pahimmillaan 5 kertaa tai enemmänkin ja parhaimmillaan kerran tai kaksi. Parempaan suuntaan ollaan siis menossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti