Pullava viikonloppu

Ihan peruskiva viikonloppu takana. Itse olin koko viikonlopun kotona Oliverin kanssa ja seuraa meille piti mun pikkuveli, joka tuli lähinnä auttamaan koirien kanssa Tompan poissaolon ajaksi. Tomppa kävi siis perjantaina vain nopeasti pyörähtämässä kotona, jonka jälkeen suuntasi firman pikkujouluristeilylle, josta kotiutui vasta lauantai-iltana. Tuliaisiksi olin toivonut skumppaa, kermaliikööriä, Jim beam-lonkeroa sekä jonkun uuden hajuveden, mulla kun löytyy käytössä olevia hajuvesiä vain kaksi kappaletta. No miekkonen kun kotiutui niin kovasti kehuskeli, kuinka oli muistanut KAIKEN, mitä olin pyytänyt ja tätä samaa sain kuunnella koko illan. No saldo näytti kutakuinkin tältä:

-pyytämäni alkoholit (ei kermalikööriä), sekä muutama pullo viskiä

-salmiakkia

-monta levyä maraboun suklaata (en tykkää marabousta ja hän tietää sen varsin hyvin)

-kuva hänestä itsestään jonkun keski-ikäisen naisen kanssa

-5 kappaletta muovisia välkkyviä koiranluita

-sekä se Hugo Bossin Boss orange sunset-hajuveden, joka valitettavasti on tuoksultaan hyvin samanlainen kuin jo omistamani hajuvesi. Tämän hän oli valinnut sen perusteella että se haisi vähiten alkoholille -,-

No joka tapauksessa oli kiva saada mies kotiin. Täytyy kyllä vähän prameilla että olin aika hyvä vaimo, kun olin miehen poissa ollessa siivonnut kodin ja leipassut pullaakin.

Oliver halailee ja pussailee nykyään kaikkea ja kaikkia :D koirat on ihan hätää kärsimässä kun tää yks hellyydenkipeä aina hyökkää rutistelemaan. Mutta ei hätää, kyllä me vähän toppuutellaan.

Siis miten mä oonkin voinut saada noin houkuttelemattoman kuvan? Kaikki muut saa ruokakuvista niin hienoja ja houkuttelevia :D no, mä en. Onneksi maut oli kuitenkin kohillaan. Oli muuten ensimmäinen kerta ikinä, kun leivoin pullaa alusta loppuun itse. Joka tapauksessa mun on tunnustettava että vetelin yksinään valehtelematta varmaan kymmenkunta korvapuustia viikonlopun aikana :/ olin kyllä ihan sen näkönenki.

Jouluhankintoja

Kaivoin tossa alkuviikosta  joululaatikon esiin vain todetakseni TÄNÄKIN vuonna, että joulukoristeostoksille sitä on taas lähdettävä. Viime vuonna joulufiiliksen loistaessa poissaolollaan tein joulukoristetilauksen Jotexilta vain muutama viikko ennen joulua ja toimituksessa kesti niin pitkään, että pelkäsin jo ettei koko paketti edes kerkiä jouluksi. Kerkesi se kuitenkin nipinnapin ja sain jouluverhot laitettua ikkunaan. Mutta koska olen luonteeltani aika säästäväinen (uskokaa tai älkää), niin viime vuonna raaskin ostaa vain jouluverhot, sekä muutaman keittiöpyyhkeen ja koriste-esineen. Tässä nyt muutamia juttuja, joihin voisi tänä vuonna tai ainakin tulevina jouluina panostaa:

1.  Kaikki meidän joulupöytäliinat on tullut muutossa mukana mun kotoa ja sellasia vanhoja ja kuviollisia, joita en vain saa mätsäämään minkään kanssa. Nyt olisikin etsinnässä yksivärisiä, yksinkertaisen kauniita kaitaliinoja, mielellään joko punaisena tai harmaana. täältä

2.Ikkunavalot on aivan ihania, ja voisin ripustella niitä vaikka jokaiseen ikkunaan.  täältä


3. Meillä ei vieläkään ole piparimuotteja (paitsi muutama sydämenmuotoinen, mitkä ostin aikoinaan hääleivontaavarten. Monesti olen kyllä kaupassa pidellyt pakettia käsissäni, mutta kuitenkin aina päättänyt lykätä ostamista kunnes löytäisin jotkut oikein kivat, edulliset muotit. Mielessäni olisi ainakin ne ihan perinteisen muotoiset, sekä sitten jotkut hauskat lapsille suunnatut, kuten muumimuotit. Tänä jouluna niillä ei vielä ole kiire, mutta ensi vuonna ne ovat jo tarpeelliset.   täältä

4. Oliver on luonnollisesti vielä liian pieni availemaan niitä kaupan suklaakalentereita. Mun mielestä se koko suklaakalenterijuttu on jotenkin mennyt ihan överiksi, kun nykyään kaupoissa on myynnissä jos jonkinnäköistä kalenteria Dumlekalentereista barbikalentereihin ja mun mielestä se sotii täysin jouluhenkeä vastaan. Ainoita oikeita suklaakalentereita ovat ne perinteiset kalenterit, missä on sitä vähän puisevan makuista suklaata. Joka tapauksessa Oliver saa tottakai sitten tulevina jouluina mieleisensä suklaakalenterin, mutta sen lisäksi haluan meille kankaisen kalenterin, mihin voi itse laittaa jokaisen päivän kohdalle jonkin yllätyksen. Itse asiassa haluaisin sen jo täksi jouluksi, mutta en oikein tiedä mitä sinne voisi tänä vuonna laittaa, kun Oliverille ei vielä mitään sokeriherkkuja tarjoilla. Ehdotuksia otetaan vastaan.  täältä

5. Meidän ulko-ovea ei korista tällä hetkellä mikään, mutta varsinkin näin jouluksi siihen olisi kiva laittaa esimerkiksi joku joulukranssi täältä

6. Punainen väri ei oikein sovi ruskean sohvan kanssa yhteen, mutta silti himoitsen noita Jyskin pehmoisia ja jouluisia torkkupeittoja. Meiltä löytyy kyseinen torkkupeitto luumunvärisenä. täältä

7. Torkkupeiton seurana täytyisi tottakai olla muutama samaa sävyä oleva koristetyynykin.täältä

8. Viime vuonna ostin jouluverhot ainoastaan keittiöön, mutta tänä vuonna voisin laajentaa myös olkkariin. Vielä en tosin tiedä minkä tyyliset tuohon sopisi. täältä¨

9. Joku oikein räikeä ledivalosarja vielä parvekkeelle piristämään sekä omaa että naapurien mieltä täältä

Onko joku muukin jo ottanut varaslähdön joulunodotukseen?

kirje joulupukille

Listasin vähän omiani sekä Oliverin joululahjatoiveita. Mä en odota saavani enää tämän ikäisenä joululahjoja., mutta listaan ihan omaksi ilokseni juttuja, mitä mä haluaisin. Ainakin meidän suvussa joululahjahössötys rajoittuu pääasiassa lapsiin, eikä meillä ole tapana kauheasti ostella aikuisille lahjoja. Toki aina niitä lahjoja tulee jonkin verran, varsinkin isovanhemmilta, mutta kyllä se lahjojen määrä vuosi vuodelta vähenee ja niinhän sen kuuluukin. Onhan se enempi lasten juttu kuitenkin tuo joululahjojen saaminen.

 Mun on itseasiassa pakko myöntää, että vaikka lahjojen antamisesta kovasti pidänkin, niin mun mielestä on ihan hölmöä ostella jokaiselle sukulaiselle ja kaverille lahjoja, kun rahatilanne on mikä on ja oman perheen ostoslista senkun koko ajan kasvaa. Kun omalle perheelle pitäisi saada ostettua uutta sohvaa, ruokailuryhmää, vaatekaappia yms. niin mulla ei ainakaan ensimmäisenä tule mieleen lähteä ostelemaan muille mitään. Itsekästä, tiedän, joulumielen pilaamista, ehkä, mutta se on mun mielipide.

Tomppa haluaisi taas tänäkin vuonna ostella niitä lahjoja, mutta mä oon yrittänyt vähän toppuutella, että josko edes tänä vuonna ostettaisiin lahjat vain suvun lapsille.

Mutta tässä nyt niitä listoja! Jos joku sukulainen tätä postausta lukee, niin voi toki laittaa korvan taakse varsinkin nuo Oliverin toiveet ;)

Itselle kelpaisi lahjaksi:

1. Valkoiset korkosaappaat. Robin hoodissa on myynnissä ihan täydelliset yksilöt, mutta koska mulla kuitenkin kenkiä on niin en ole raaskinut ostaa, vaikka Tomppa on antanut luvan :D

2. H&m:n lahjakortti kattaisi aika monta erillistä lahjatoivetta. Mua houkuttaa ne kaikki ihanat kimaltelevat vaatteet mitä nyt on myynnissä. Pitäisi myös kipeästi saada uusia alusvaatteita, sekä vihdoinkin se uusi nahkatakki, mitä on ollut etsinnässä jo ihan liian pitkään. Uusia söpöjä ja värikkäitä kotihousuja ottaisin myös ilolla vastaan.

3. Tää ei varmaan erillistä selitystä kaipaa :D Suklaata vaan ei koskaan voi olla liikaa.

4. Mulla on tällä hetkellä käytössä vain kaksi hajuvettä, joten kolmas vaihtoehto voisi hyvinkin olla paikallaan.

Siinä mun vaatimattomat toiveet. Olisihan sitä aina vaikka ja mitä toivelistalla, mutta tuossa nyt ehkä ne päällimmäiset. Ja tässä vielä viimeinen, mikä jäi kollaasista uupumaan:

Suolaisen hinnan vuoksi multa ei löydy tällaista vieläkään kaapista. Tollanen vaan ois niin kätevä vetästä niskaan kiireisinä arkiaamuina, tai viluiltoina kun käpertyy sohvalle katsomaan telkkaria.

Sitten Oliverin listaa:

1. puupalikoita. Mä tässä yksi päivä yhtäkkiä havahduin siihen tosiasiaan ettei Oliverilla ole mitään, millä rakentaa torneja. Legoja kyllä löytyy, vaikka eihän herra niillä edes osaa vielä leikkiä.

2. kännykkä. Oliverilla on leikkikaluna käytöstä poistettu vanha kännykkä ja päivittäin hän myös kanniskelee mun kännykkää ympäriinsä, sekä "puhuu" milloin mihinkin härpäkkeeseen kuten kaukosäätimeen. Voisi siis olla paikallaan ostaa hänelle ihan oma puhelin

3. sormivärit. Mua harmittaa hirveesti kun ei ole tullut ostettua sormivärejä. Näin ollen esimerkiksi vauvakirjan, käden-, ja jalanjälkikohdat ammottaa tyhjyyttään, eikä sinne näin takautuvasti enää saa niitä vastasyntyneen kokoisia painaumia :`(

4. keinuhevonen. Tää voi kyllä olla aika vaarallinen vehje tuon meidän rämäpään käytössä

5. hiekkaleluja. Ensi kesän hiekkaleikkejä varten tarvittaisiin kunnon välineet.

6. satukirjoja. Meidän satukirjat on jo luettu moneen kertaan läpi, joten täydennystä kaivattaisiin kipeästi. Varsinkin Nalle puh-, muumi-, ja koiramäkikirjoja olisi ihanaa lukea enemmän, sekä tietysti kaikkea muutakin, jossa teksti on sujuvaa ja hauskaa sekä kuvat kivoja ja värikkäitä.

7. säkkituoli. Oliver rakastaisi isoa ja muhkeaa säkkituolia

8. pussilakanoita. Tämä nyt ei varmaan tarvitse enempää selittelyä

9.Learning puppy. Viimeisenä mutta ei vähäisempänä tämä, mikä löytyy monen muunkin toivelistalta :D Meille tämä saisi kotiutua ruotsinkielisenä, jotta siitä olisi hyötyä mullekin :D meiltä löytyy suomenkielisenä jo aika monta opetuslelua, joten yksi ruotsinkielinen lelu toisi joukkoon toivottua täydennystä.

Pientä välipalaa

Saatiin postissa tänään tällainen ihan pieni purnukka :D

Kyseessä on siis Mannisen proteinpudding, josta olen aikaisemminkin jotain jorissut. Tällä kertaa otettiin suklaanmakuista. Oltaisiin haluttu kokeilla sitä uutta mansikka-valkosuklaan makuista, mutta ilmeisesti muutama muukin oli sitä himoinnut kun se oli monesta paikasta loppu. Meillä on aikaisemmin ollut saman sarjan Banaanitoffee ja en voi muuta kun suositella näitä. Ei liian makeaa, mutta kuitenkin taltuttaa makeannälän ja tosi kätevä ja terveellinen välipalavaihtoehto. Mä syön tätä usein iltapalalla ruisleivän kanssa.

Yllätyksenä tuli eri makujen koostumus. Täähän toimii siis niin, että sekoitetaan yksi kukkurallinen mitallinen tätä vanukasjauhetta ja desin verran maitoa keskenään ja annetaan mössön jähmettyä vähintään 2 tuntia jääkaapissa. Se banaani-toffeevanukas oli tekovaiheessa vähän löysempää ja juuri sen näköistä siis että tarvitsee sen jähmettymisajan. Tää suklaa taas on välittömästi syöntikelpoisen näköistä ja itseasiassa ylipäänsä näyttää enemmän vanukkaalta kuin se banaani-toffee. Suklaaversio on muutenkin kaikin puolin tuhdimpaa tavaraa ja mulle olisi melkein puolikas annos riittänyt. Yhteenvetona siis voisin sanoa, että herkkusuille suklaaversio on hyvä vaihtoehto, mutta niille jotka haluavat vähän freesimpää ja ei niin tuhtia makuelämystä voisin mielummin suositella tota banaani-toffeeta. Lisäksihän makuvaihtoehtoja löytyy vanilja ja mansikka-valkosuklaa.

Tässä pieni selonteko Fitnesstukulta

Manninen proteinpudding


Oletko unelmoinut herkullisesta vanukkaasta, joka sisältäisi runsaasti laadukasta proteiinia ja ei lainkaan sokeria? Voit lopettaa unelmoinnin - Protein Pudding on täällä!

Manninen Nutraceuticals on lanseerannut runsasproteiinisen vanukasjauhevalmisteen, nimeltään Protein Pudding. 

Protein Pudding sisältää huikeat 82 % proteiinia kolme laadukkaista proteiinilähteistä; munanvalkuainen, denaturoimaton heraproteiini ja denaturoimatonta misellaarista kaseiinia. Kaikki nämä proteiinin lähteet sisältävät runsaasti välttämättömiä aminohappoja, ja niiden yhdistelmä tarjoaa täydellisen aminohappokoostumuksen. Lisäksi ne eroavat toisistaan imeytymisnopeuden suhteen, joten elimistön käyttöön vapautuu tasaisesti aminohappoja. 

Protein Pudding ei sisällä lainkaan lisättyä sokeria tai muita puhdistettuja hiilihydraatteja. Protein Pudding ei myöskään sisällä keinotekoisia aromeja tai väriaineita, aspartaamia, gluteiinia, transrasvoja, kollageenia tai geenimanipuloituja raaka-aineita. 
 

• Todella hyvänmakuinen proteiinivanukas
• Huikeat 82% proteiinia
• 4 ihanaa makua: Suklaa, Vanilja, Banaani-Toffee sekä mansikka-valkosuklaa.
• sopii melkein kaikille laktoosi-intolerantikoille

Kenelle sovltuu: 
Protein Pudding –valmiste on kehitetty erityisesti urheilijoille, kuntoilijoille ja laihduttajille, mutta se soveltuu runsasproteiiniseksi välipalaksi kelle hyvänsä. Myös lapset voivat nauttia Protein Pudding -valmistetta.

Protein Pudding sisältää vain n. 1 %:n laktoosia eli vain 0,25g/annos. Tämän ansiosta Protein Pudding –sopii melkein kaikille laktoosi-intolerantikoille jos se sekoitetaan laktoosittomaan maitojuomaan tai HYLA-maitoon. Protein Pudding -jauhe on makeutettu sukraloosilla. 

Säilytys: Protein Pudding säilytetään huoneenlämmössä poissa lasten ulottuvilta. Viimeinen käyttöpäivä on merkitty pakkaukseen.
Annostus: Sekoita kukkurallinen mittalusikka (n. 25 g) jauhetta n. 1 desilitraan kevyt- tai täysmaitoa ja anna jähmettyä jääkaapissa vähintään 2 tuntia. Tuote pitää nauttia 48 tunnin sisällä maidon lisäämisestä.

1 annos = kukkurallinen mittalusikka (n. 25 g)

Keskimääräinen ravintosisältö per 100 g:

Energiaa	348 kcal / 1479 kJ
Proteiinia	82 g
Hiilihydraatteja	2 g
Rasvaa	2 g

Ainesosat: munanvalkuainen, kaseiini, heraproteiinikonsentraatti, sakeuttamisaine (karrageeni), luontainen banaani-toffeearomi, suola (0,38 %), väriaine (kurkumiini), makeutusaine (sukraloosi).

Mammat kävi bilettämässä

Perjantaina oli tarkoitus viettää ihan tavallinen koti-ilta, mutta Tomppa saikin kaverilta kutsun saunomaan   ja viettikin koko illan siellä. Oltiin sitten Oliverin kanssa ilta kahdestaan ja mäkin menin jo aikaisin nukkumaan, kun en kerran päässyt jatkamaan täykkäreitä. Noi täykkärit on siis mun ja Tompan yhteinen juttu, joten mä en niitä yksinään voi katsella, enkä kyllä haluisikaan. Se on just parasta, kun voi samalla yhdessä kommentoida niitä tapahtumia ja spekuloida.
Joka tapauksessa mä tykkään tosi paljon, kun Tompalle tulee noita extemporepoikieniltoja, koska ne tekee sille aina tosi hyvää. Kauan sai kyllä vääntää kättä noiden sen kavereiden kanssa ennen kuin ne tajusivat että voivat ja että pitääkin kysyä aina myös Tomppaa mukaan VAIKKA olisivat ihan lyhyellä varoitusajalla lähdössä jonnekin, koska harvemmin meillä on mitään sellaista mikä Tomppaa estäisi lähtemästä. Mua ärsyttää hirveesti sellainen että automaattisesti oletetaan, ettei vanhemmat enää lapsen syntymän jälkeen pääse ikinä minnekään ja ettei kannata edes kysyä. Tosi pitkään oli sellasta, että kuultiin jälkikäteen kavereiden olleen jossain yhdessä viettämässä vaikkapa juuri poikien iltaa ilman että Tomppaa oli taas kerran pyydetty mukaan. Multakin on jäänyt joitakin iltamia väliin sen vuoksi, koska on oletettu etten mä kuitenkaan pääse. No, onneksi nyt ollaan saatu teroitettua noiden kavereiden kaaliin että aina kannattaa meitäkin kysyä mukaan, koska useimmiten ainakin toinen pääsee tulemaan.

Yks ihana tuli lauantaina ilahduttamaan mua seurallaan ja nää mammat bilettikin sitten oikein urakalla. Oli ihan huippuilta alusta loppuun ja vaikka krapulalta säästyin tämänkin kerran niin olo oli kyllä sunnuntaina jokseenkin väsy. Illasta ei harmituksesti ole kuin yksi ainoa kuva ja sekin ylläripylläri tällainen :D

Oli aika hassua olla viihteellä näin nopeasti uudestaan, kun muutamia viikkoja takaperin olin just viimeksi. Me ollaan kuitenkin tämän kyseisen kaverin kanssa oltu menossa ulos jo vaikka kuinka pitkään mutta aina on ollut joku syy, miksi ei ollakaan päästy menemään. Nyt sitten saatiin sovittua päivä, mikä sopi kummallekin ja oli kyllä mahtava ilta.

Aloitettiin ilta tottakai sillä tärkeimmällä, eli syömällä hyvin. Valitettavasti Amarillo ei ihan vastannut odotuksia tällä kertaa. Paikka oli ihan tupaten täynnä, mikä vähän yllätti, koska en ollut varautunut mihinkään pikkujouluryysikseen. Päästiin kuitenkin istumaan baarin puolelle, mikä oli itseasiassa parempi, koska saatiin vedet tuoppeihin :D mua nimittäin ärsyttää ne pienet lasit joita saa kokoajan olla täyttämässä. Annos oli se perinteinen chicken pocket, mikä tällä kertaa ei kyllä ollut niin hyvää kuin yleensä. Taisi kokilla olla ryysiksen takia hiukan kiire, sillä vuohenjuustoa oli ihan onneton köntti ja kanakin oli ihan rutikuivaa. En kuitenkaan jaksanut jäädä antamaan palautetta, koska pitkän odottelun takia syömingit venyi jo ihan tarpeeksi ja haluttiin jo päästä siirtymään takaisin meille.

Matkalla napattiin kolmas kaveri kyytiin ja meille päästyämme avautuivat skumpat ja viinit ja karkkipussit ja varsinkin kaikenlaista herkkua tuli taas possuteltua ihan yltiömäärä. Mä en juo alkoholia kovinkaan paljon, yleensä juurikin sen yhden skumppapullon verran, mutta mä syön ihan älyttömiä määriä :D Saapahan taas lenkkeilymotivaation huippuunsa.  Puolen yön aikoihin siirryttiin keskustaan ja suunnattiin suoraan jo aiemmin päätettyyn menomestaan. Aikaisemmin, kun olin kyseisessä paikassa ollut, niin musiikki ja ylipäänsä yleinen meininki oli ollut ihan mukiinmenevää. Tällä kertaa se oli kaikkea muuta. Siellä soi pelkästään joku ihme tusinapoppi ja kun kävin toivomassa kaverin pyynnöstä Pendulumia ja Skrillexiä niin deejii tokasi ettei sellasta enää kukaan kuuntele. Siis täh ?! Heti siltä seisomalta vaihdettiin paikkaa. Seuraava mesta oli ihan tupaten täynnä, mutta musiikki sentään oli huimasti paremmalla tasolla. Valitettavasti eräs herrasmies oli yhdessä vaiheessa kiitettävästi pilaamassa koko illan. Tää nimittäin rupes tönimään sitä mun kaveria ja muutenkin puhu sille tosi ilkeästi. Siis mä en ole ikinä provosoitunut niin pahasti kun mitä silloin, enkä tosiaan ole koskaan kuullut kenenkään miehen puhuvan siihen tyyliin naiselle mitä se idiootti puhu. No onneksi yks toinen kaveri kerkes vetäsemään mut pois ennen kuin tein mitään tyhmää :D mulla vaan tuppaa flippaamaan päässä jos mun kavereille ollaan ilkeitä. Silloin on tosi vaikeeta yrittää itse käyttäytyä fiksusti ja kypsästi. Onneksi tää mun kaveri katkaisi sen tilanteen, niin ilta pääsi jatkumaan.

 kaiken sen danssaamisen jälkeen päästiin n. puoli viiden maissa lopulta nukkumaan. Ja arvatkaa koska tää mamma päätti herätä ja nousta ylös? Klo 8.20 ! Ei vaan saanut enää unta, ei vaikka nukuttuja tunteja oli takana vain n. neljä! No voin kertoa että olo oli koko sunnuntain myös sen mukainen.

Tomppa ja Oliver saapuivat puolen päivän aikoihin mukanaan kasa pitsalaatikoita. Mikä voisi olla parempaa kuin oman lapsen halaus erossa vietetyn yön jälkeen. Perinteiset "krapulapitsat" naamariin, että viikonlopun kalorimäärä olisi vielä vähän järkyttävämpi. Äsken muuten vetäisin loput siitä lätystä. Mä en koskaan syö pitsaa kerralla kokonaan, vaan suoraan leikkaan sen puoliksi ja syön sen toisen puolen vasta seuraavana päivänä.

Sunnuntaipäivä jatkui lepäillen, herkutellen ja leffaa katsoen, kunnes oli aika sanoa heipat kaverille, joka lähti ajelemaan kotia kohti. Toivottavasti nähdään taas pian...

Onko muilla kokemuksia huonoista baarikohtaamisista?

Hiuskriisi

Mä oon ihan mahoton näiden hiusteni kanssa, kun en oo koskaan tyytyväinen. Tai no. Sanotaanko näin että ei olisi pitänyt silloin muutama vuosi sitten ollenkaan lähteä tummentamaan hiusten väriä vaan olisi kannattanut vaan pysyä siinä vaaleassa. Mitä olette mieltä?

TUMMA, VAALEA VAI JOTAIN SILTÄ VÄLILTÄ ?

Keskiviikko 14.11.2012

Hyvin nukutun yön jälkeen sitä ei yleensä saa mitään mainittavaa aikaiseksi. Musta tuntuu, että mitä paremmin mä nukun niin sitä väsyneempi mä olen --> sitä vähemmän saan aikaiseksi. Tänään on kuitenkin ollut ihan perusjees päivä ja energiaa olisi ollut (tänäänkin) lähteä kävelylenkille, kun säätkin sen sallii. Olosuhteiden pakosta oli kuitenkin pidettävä tänään lenkkeilyvapaa päivä. Mulla nimittäin jostain syystä alkoi sunnuntai-lenkin (vai olikohan se maanantai?) aikana kenkä hiertämään kipeästi ja ikävä yllätys sieltä jalasta sitten löytyikin kun tuskainen matka oli ohi. Pienihän se haava siellä oli, mutta haittaa ikävästi tota lenkkeilyä. Niimpä ihan järkisyistä jätettiin lenkki tältä päivältä tekemättä. Voin kertoa että otti päähän. Kun koko kesä ja syksy oli niin kauhea ilmojen puolesta, on mulla nykyään tarve päästä lenkille AINA kun sää sen sallii. Niimpä oli kyllä kerrassaan syvältä jäädä sisälle nyhjäämään, kun ilmojen puolesta olisi hyvin voinut lähteä reippailemaan.

Huh. Nyt kun olen saanut hieman purnattua turhasta, niin voisi siirtyä muihin aiheisiin.

Mun ihana mies yllätti mut iloisesti tulemalla kotiin täykkäreiden viimeinen kausi piilotettuna paitansa alle. Tää ilta meneekin täykkäreitä tuijotellessa, VIHDOINKIN! Tätä on nimittäin odotettu. Me ei olla kumpikaan miehen kanssa seurattu täydellisiä naisia silloin kun ne tuli telkkarista, vaan ollaan katsottu ne ekaa kertaa vasta hankittuamme ne itsellemme. Ollaankin siis jouduttu jo monta kuukautta odottelemaan, että päästäisiin käsiksi tuohon viimeiseen kauteen ja nyt viimein se meille kotiutui! Jopa Oliver oli tästä tapahtumasta niin innoissaan, että juoksenteli ympäri kämppää boksi nyrkissään ja iloisesti huuteli jeejeetä :D voi pikkumuru<3 jätkän siirryttyä kärryn työtämishommaan sainkin ihan hyvän tovin etsiskellåä sitä boksia ja mietinkin jo että päästäänkö ollenkaan tänään sitä katsomaan. Onneksi se lopulta löytyi ja nyt vaarana onkin päästäänkö ollenkaan nukkumaan tän vuorokauden puolella :D

ah<3

Päätettiin poikkeuksellisesti käydä ruokakaupassa jo tänään huomisen sijaan. Meillä on vakiintunut tapa käydä aina torstaisin ruokakaupassa koko perheen voimin. Tämä on siis se "pääruokakauppareissu". Alkuviikosta käyn yleensä kahdestaan Oliverin kanssa tekemässä täydennysreissun. Saatiin vihdoin aikaiseksi  käydä hakemassa Tompalle rinnakkais S-etukortti. Eihän sekään ole ollut tehtävälistalla kuin neljä vuotta -,-

Ostin pojille pienen harkinnan jälkeen porkkanalettuja välipalatarvikkeiksi. Tuli vaan sellanen olo, että olisi kiva kokeilla jos pojut tykkäisi. Onko tyhmää ostaa noin pienille "eineksiä" ? Ei se varmaan näin kertajuttuna ole niin paha homma :) itse asiassa mun mielestä on vaan hyvä että lapsi pääsee maistelemaan vähän kaikkea, niin oppiipahan ainakin helpommin tykkäämään erilaisista mauista.

 Välillä kauppareissulta tarttuu mukaan näitä heräteostoksia. Kerron sitten mikä oli tuomio kun pääsen tätä maistamaan :P

 Hups! Mites se herkkujen ostolakko?

Tää on aika tuttu näky meillä nykyään :D aikaisemmin en ole antanut Oliverin kajota mun puhelimeen, mutta nykyään hän osaa niin hyvin käsitellä sitä ja tyytyy mutustamisen sijaan "soittelemaan" sillä tai ihan vaan kanniskelemaan sitä ympäriinsä. Jätkä osaa myös hienosti pyydettäessä ojentaa puhelimen takaisin ja on suorituksestaan aina niin ylpeä että pienet abloditkin usein antaa itselleen :D

Postaustoiveita? Ainakin poitsujen ruokapostaus tulossa kunhan kerkiän sen kirjoittamaan :)

Isänpäivää vielä kerran

Meillä oli siis se isänpäivälounas eilen ja se sujui no....ihan hyvin. Oltiin hiukan myöhässä aikataulusta, kun ei saatu laitettua ruokia tarpeeksi aikaisin uuniin. Kaikenlisäksi meillä oli aivan liian monta uunissa valmistettavaa ruokaa, joten uunin tila ei tosiaankaan riitttänyt. Piti siis vähän fiksailla, että saatiin ruoat valmistettua. Lopulta ei oltukaan kuin 20 minuuttia myöhässä "aikataulusta" ja päästiin kutsumaan isät pöytään. Toi pöytä ei ole muutes meidän oma, vaan lainassa oleva Tompan pomon työpöytä :D Tuolitkin olisi loppunut kesken, joten onneksi saatiin (TAAS) ihanilta ystäviltämme lainaksi jakkaroita. Pitäisi kyllä oikeesti käydä jo pikkuhiljaa ostamassa meillekin tollasia samanlaisia jakkaroita, ettei tarvitsisi aina kavereiden lainata.

Tunnelma oli rento ja mukava. Oliverkin jaksoi istua paikoillaan koko ruokailun ajan. Äidin lihapullat tosin meni parempiin suihin :D Ainoa juttu, mikä mua jäi harmittamaan oli toi ruoan määrä. Mä olin jo valmistautunut syömään koko tän tulevan viikon ajan tähteitä mutta vielä mitä! Ruoka riitti juuri ja juuri ja kyllä mä luulen että moni noista vieraista olisi syönyt enemmänkin, jos sitä ruokaa vain olisi ollut. No, pääasia ettei kukaan jäänyt ilman. Tietääpähän sitten seuraavalla kerralla kun pitoja järjestetään kiinnittää enemmän huomiota ruoan riittämiseen.

Tänään ollaankin oltu ihan kahestaan Oliverin kanssa ja käytiinkin jo tossa aamusta heittämässä pieni kävelylenkki tonne ruokakauppaan. Nyt Oliverin vetäessä unta palloon mä vietän laatuaikaa itseni ja tietokoneen seurassa, sekä fiilistelen jo tulevaa lauantaita kun näen pitkäaikaisen ystäväni taas ihan liian pitkästä aikaa <3

fiiliksiä

Me alotettiin isänpäivänvietto jo tänään (niinkuin viime vuonnakin) viemällä isille luksusaamupala vuoteeseen kera Oliverin piirustuksen. Piirtäminen luonnistui poitsulta jo sen verran hyvin, että pitäisi tässä joku päivä käydä vähän shoppailemassa kunnollisia piirustustarvikkeita.  Mun piti ottaa siitä aamupala-annoksesta kuvakin, mutta unohtui siitä hötäkässä. Aamupala koostui seuraavista aineista

- Sipulipatonki, jossa sulatejuustoa, texmexmajoneesia, paistettu kananmuna, pekonia sekä kurkkusalaattia (oli namia, oli nimittäin pakko maistaa itsekin :D)
- viineri
-jacky-makupala
- konvehteja
- Mehuvissyä
-kahvia

Ja isi tykkäs. Oliver taas ei, koska olisi kovasti halunnut itsekin maistella sitä herkkuaamupalaa.

Huomenna, eli oikeana isänpäivänä meille on tulossa käymään meidän kummankin isät, sekä mun isäpuoli ja Tompan fafa. Me järjestetään heille myöhäinen isänpäivälounas (vai aikainen isänpäiväillallinen? ), johon käytiinkin jo torstaina ostamassa ainekset. Menuun kuuluu:

• vuohenjuustokermaperunat
• kasvisgratiini
• lihapullat
• paistetut nakit
• hornetit
• graavilohi
• tumma sekä vaalea leipä
• tuorejuustoja
• kurkkusalaattia 
• savulohisalaattia (kaupan valmis)

Sekä Jälkkäriksi

• suklaavadelmarahkakakkua
• konvehteja
• keksejä

Toi ruokalista on ihan syystä vähän sekava. Päätettiin, että meille kaikista helpointa olisi järjestää tollainen noutopöydäntyylinen ratkaisu, eli tarjolla vähän kaikkea mahdollista. Kun kyse on ruoanlaitosta, niin mun on aina tosi vaikea tehdä päätöksiä. Jos esimerkiksi päätän leipoa jotain, niin en koskaan osaa päättää, minkä niistä sadoista resepteistä valitsen. Mä katson siis aina netistä kaikki reseptit. Joka tapauksessa vesi kielellä jo itsekin odotan huomista :P

Koska ilmat on ollut mitä ihanimmat, niin lenkkeilyintoakin on riittänyt. Mä en ole enää pitkään aikaan merkkaillut ylös liikkumisiani, enkä ole muutenkaan ottanut siitä turhia paineita, mutta kyllä mä pyrin Oliverin kanssa ulkoilemaan päivittäin.

Tossa hetki sitten käytiin Ollen kanssa naapurikaupassa. Oltiin hurjia ja jätettiin rattaatkin kotiin ja käveltiin yhdessä koko matka. Oliver selkeästi nauttii, kun saa itse kontrolloida liikkumistaan ja annoinkin hänen köpötellä itsekseen kaupassa, kun kerran nätisti mua kuitenkin seurasi, eikä yrittänyt kauheasti hypistellä tuotteita. Muutaman sipulin hän olisi kyllä halunnut ottaa mukaan.

Loppuun vielä eräs pikkupoikien älynväläys:

Miten te muut vietätte isänpäivää?