kuvia viime päiviltä

Meille kotiutui taas kerran yksi Fitnesstukun paketti :) Mulle suklaan makuista proteiinijauhetta, sekä toi paljon puhuttu Bcaa-jauhepurnukka ja toi jäätävän kokoinen pussukka on Tompan palkkaria. On muuten ihan järkyttävän pahaa toi Bcaa :/ tänään ekaa kertaa kokeilin. Se ei liukene ollenkaan nesteeseen, vaan jää kellumaan siihen pinnalle ja tosiaan maistuu ihan sanoin kuvaamattoman pahalle! Se glutamiinijauhekin on herkkua ton rinnalla. Nyt sitten vain kahlaamaan Pakkotoistoa läpi vinkkien toivossa että miten tota sais vedettyä kurkusta alas yökkäämättä. Ei kyllä tosiaan ainakaan innosta aamuaerobisen tekoon toi....

Bongasin Baniinan blogista kaakaokaurakeksien reseptin ja jauhopeukalo villiintyi niin paljon, että pakkohan mun oli leipoa niitä pojille välipalaherkuksi. Tykkäsivät :) Mulla on vähän yhtä sun toista reseptiä hihassa viikonloppua varten. Tompalla on sählyjuttuja ja jatkoja tiedossa lauantaina, joten muutama tyttökaveri on tulossa tänne meille leffailtailemaan. Nyyttärimeiningillä mennään ja mä ajattelin koittaa saada aikaiseksi jotain astetta terveellisempää leivonnaista. Seuraavana viikonloppunahan meillä on se kaveriporukan laivareissu ja mä tiedän jo valmiiksi, että buffassa tulee lähtemään meininki NIIN lapasesta. Vois siis suosiolla pitää nyt vähän kevyemmän viikonlopun. Viimeiset kaksi lauantaitahan on näyttänyt nimittäin tältä: :D

Tehtiin myös lettuja ja suklaakeksejä viikonloppuna, mutta niistä en edes kerinnyt ottaa kuvaa :D muutama suklaakeksi kyllä kummittelis vielä tuolla kaapissa mutta mä pysyn lujana! Mulla on myöskin joku ihme jäätelövillitys nyt menossa. Mä en ole yleensä mikään kovinkaan intohimoinen jäätelönsyöjä, mutta nyt sitä menis litratolkulla :O onneks rahkasta ja kalorittomasta suklaakastikkeesta saa vähän jotain helpotusta..

Meillä tosiaan on tän viikon ajan kirpparipöytä tuolla kaupungin toisella puolella. Mun mielestä on ihanaa kun saa luvan kanssa joka päivä käydä bongailemassa löytöjä :D joo pitäs kyllä säästää sitä laivamatkaa varten..Viime kerralla bongasin muutaman urheilulehden parilla eurolla.

Eipä siis sen kummempia. Treenit kulkee hyvin nyt kun sain fiksattua taas ohjelmaa paremmaksi :) vielä viikko niin pästään laivalle! Jihuu!

poikien ruokahuoltoa

Pitkästä aikaa ajattelin kirjoitella vähän perhe/lapsi-aiheista asiaa. Nimittäin voisin valottaa vähän meidän perheen ruokailuasioita. Tomppahan syö päivän lämpimän ruokansa työpäivän aikana, joten rajaan hänet tästä kokonaan pois. Mun ruokavaliosta voi lukea tuolta Ruokavalio-linkistä.

Me ollaan Tompan kanssa suht rentoja kasvattajia, mitä tulee Oliverin ruokailuihin. Ei olla liian tiukkoja, eikä aina tarvii olla niin justiinsa, mutta löytyy kuitenkin ne tietyt normit ja säännöt, joista ei jousteta. Tässä muutamia kulmakiviä:

• Pöydässä istutaan nätisti. Ruoka ei tule yhtään nopeammin, vaikka kuinka hoputettaisiin ja kiljuttaisiin.
• Ruokaa/maitoa saa halutessaan lisää, opetellaan kauniisti pyytämistä
• Ruokaa ei heitellä. Jos heittelee, joutuu pois pöydästä ja ruokailu on ohi.
• Ruokaa on ainakin maistettava. 
• Aterioiden välissä ei napostella 

Tossa muutamia sääntöjä. Voisin kuvitella noi samat säännöt löytyvän ihan jokaisesta lapsiperheestä :D Kuka nyt mielellään jotain ruokapöydässä pelleilyä ja ruoan heittelemistä katselisikaan.

Voisin kuvitella Oliverin olevan aika keskivertolapsi ruokailujen suhteen. Oliver syö, silloin kun on nälkä ja kun tarjolla on ruokaa, mistä hän tykkää. Hän on myös aika hanakka heittelemään ruokaa silloin kun on kylläinen tai kun ruoka ei vain yksinkertaisesti miellytä. Ruoan heitteleminen on tosin jonkin verran vähentynyt, kun ollaan napakasti heti lopetettu ruokailu, jos sapuska on ruvennut lentelemään. Oliver osaa myös nykyään itse näyttää kylläisyytensä kiittämällä ja rupeamalla kampeemaan itseään ylös syöttötuolista. Tästä taidosta olen todella ylpeä.

Pyrin valmistamaan sellaisia ruokia, joista hän ja Joel tykkäävät, mutta täysin heidän ehdoillaan en mene. Valmistan siis tasaisesti erilaisia ruokia, sekä ainesosiltaan että koostumuksiltaan, syövät he niitä tai eivät. Mun mielestä tärkeintä on se, että tarjolla on monipuolista ja terveellistä ruokaa ja siitä vastuu on minulla.

Mulla nousee niskakarvat pystyyn kaikista niistä pakkosyöttämisistä, pöydässä väkisin istuttamisista yms. Ei se lapsi siihen kuole, jos joku ateria ei maistu ja jää syömättä. Oliverilla jää silloin tällöin joku ateria syömättä juurikin ruoan heittelyn tai muun sähläämisen takia. Koska Oliver kuitenkin kasvaa normaalisti ja on perushyvä syömään, niin en ole koskaan joutunut ottamaan tästä paineita. Tietty asia on ihan toinen, jos Oliver on vaikkapa kipeänä. Silloin me ei mennä ollenkaan minkään sortin ruokarytmin mukaisesti, vaan Oliverille tarjotaan pitkin päivää hänelle maittavia ruoka-aineita. Esimerkiksi silloin vatsataudin aikaan jätkä taisi vedellä lähinnä mandariineja. 

Oliver on aika tarkka ruoan koostumuksissa, esimerkiksi kesti tosi pitkään, ennen kuin hän oppi tykkäämään jauhelihasta ja pastasta ja voisin kuvitella tämän johtuneen kyseisten ruokien suutuntumasta. Oli kyllä kieltämättä kummallista, kun kaikkien lasten lempiruoka, eli spagetti+jauhelihakastike ei vain kertakaikkiaan uponnut jätkään :D no nykyään se onneksi menee alas. Oliver on aika hitaasti lämpenevä, mutta oppii useimmiten tykkäämään niistäkin ruoista, joita on aikaisemmin inhonnut. Hänmyös kyllästyy suht nopeasti. Esimerkiksi iltapuuroa meillä syödään aika vaihtelevalla menestyksellä ja välillä on vain suosiolla laitettava puuro tauolle ja syötävä jotain muuta iltapalaksi. 

Teen itselleni ja pojille ruoat erikseen, koska omaan ruokavaliooni ei kuulu perunat/riisi/pasta ollenkaan. Pojille valmistan ihan perus kotiruokaa, jota valmistan kerralla aina täysi kokoisen (vuoka) satsin. Jääkaappiin lataan kahden päivän annokset ja loput heitän annospusseissa pakkaseen. parin päivän kuluttua valmistan  uuden satsin taas toisenlaista ruokaa, jonka kanssa menettelen taas samalla lailla, eli parin päivän annokset jääkaappiin ja loput pakkaseen. Tätä siihen asti, kunnes pakkasesta löytyy muutamia sortteja eri ruokia. Lapsukaisten suosikkeja ja näin ollen eniten valmistettuja ruokia ovat makaronilaatikko, kinkkukiusaus, lihapullat joko kana-, tai naudan jauhelihasta, sekä pakastevihannekset ja makaroni. 

Poikien ruoka-annoksesta löytyy aina kasviksia, lihaa ja makaroni/riisi/perunaa. Kasviksina käytän lähinnä pakastevihanneksia, koska ne näyttää pojille parhaiten maistuvan. Liha menee parhaiten lähinnä jauhelihamuodossa, joten kovin usein en kokolihatuotteita heille valmista (heittelevät ne lähes aina koirille). Mua harmittaa hirveesti, kun nakkeja ei saisi antaa, kun ne vasta herkkua ovatkin :( ja niiin helppoja!

Tässä esimerkkipäivä Oliverin ruoista:

Aamupala: Maustamatonta jogurttia ja muroja, paahtoleipä voilla ja puolikas banaani
(jos ollaan herätty tosi aikaisin, niin Oliver syö ylimääräisen pienen välipalan)

lounas: keitettyä makaronia ja hernemaissipaprikaa, sekä lihapullia kanajauhelihasta

välipala: jotain hedelmää paloina, karjalanpiirakka/leipä

Päivällinen: pyttipannua ja pakastevihanneksia (porkkana, kukkakaali, herne)

iltapala: Vekkulipuuroa mehukeiton kera

Välipalahetki on ihan mun lemppari, koska siinä mä osaan käyttää eniten mielikuvitusta. Useimmiten leivonkin pojille kaikkea hyvää välipalaksi, kuten porkkanamuffineita tai kaurakeksejä. Sokerin korvaan leivonnaisista aina jollain paremmalla vaihtoehdolla. .

No mites sitten tää herkkupolitiikka. Mä olin alunperin hyvin vahvasti sen kannalla, että pidetään nollatoleranssi ainakin kolmivuotiaaksi saakka kaikenlaisista sokeriherkuista. Sukulaissuhteiden säilytämiseksi se osoittautui kuitenkin lähes mahdottomuudeksi aina kyläilytilanteissa, kun noilla isoäideillä tuntuu olevan niin kova tarve aina täyttää lapsenlastensa sokerikiintiöt. Mä olen siis lähes väkisin joutunut siedättämään itseni vähän löyhäkätisemmäksi tässä asiassa ja kyllähän mä itsekin annan Oliverille esimerkiksi muroja aamupalaksi ja muroja nyt on aika vaikea löytää täysin sokerittomana. Valitettavasti sitä sokeria on vain tungettu lähes kaikkeen, eli sitä on aika vaikea vältellä näin normaalielämässä. Perusruoka-aineissa, kuten vaikkapa juurikin muroissa ja kuivatuissa hedelmissä en katso sen olevan niin kauhean paha asia. Toki, jos mä vaikka pullaa leivon, niin annan myös Oliverille osansa. Itse leivottu on kuitenkin aina itse leivottu. Mitään karkkeja tai muita kaupasta saatavia herkkuja Oliverin ruokavalioon ei kuitenkaan kuulu vielä pitkään aikaan, jos se yhtään minusta riippuu. 

Salmiakkisuklaata

Kuten tuossa aiemmin mainitsinkin, niin mulla on ollut projektina saada valmistettua itse salmiakkisuklaata kaapista löytyvillä raaka-aineilla. Lopputulos yllätti todella positiivisesti! Näillä pärjää taas muutamat lauantai-illat ;) ohjeesta tulee yhteensä 33 kpl riippuen tietysti konvehtivuokien koosta

• 200 g maitosuklaata
• 1 dl Apteekin salmiakki-mixeriä
• 1 dl kuohukermaa
• konvehtivuokia

1. Mittaa kuohukerma ja mixeri kattilaan (mahdollisimman pieneen niin on helpompi sekoitella)
2. Keitä koko ajan sekoitellen, kunnes seos muuttuu siirappimaiseksi. Tähän menee noin 20 minuuttia. Seoksen pitää kiehua koko ajan. Kun epäilet lakritsitäytteen olevan valmis, ota se hetkeksi pois liedeltä ja tarkastele koostumusta.
3. Sulata suklaa vesihauteessa (kannattaa sulattaa kolmessa osassa, niin suklaa ei kerkiä jähmettymään annosteluvaiheessa)
4. Tee yksi konvehti kerrallaan laittamalla pohjalle ensin suklaata, keskelle lakritsia ja täytä lopuksi kokonaan suklaalla. 
5. Laita konvehdit muovirasiassa jääkaappiin kovettumaan ainakin muutamaksi tunniksi
6. säilytä jääkaapissa

Jos lakritsitäyte uhkaa jähmettyä kattilaan, niin lämmitä sitä hetki vesihauteessa.

Samalla tyylillä voit tehdä myös muitakin konvehteja :) esim miltä kuulostaisi vaikkapa toffeekonvehdit tai vaikkapa marmeladitäytteiset konvehdit ?

välineistöä

Ajattelin pitkästä aikaa listata tännekin noita liikkumisia. Heiaheia on mulla kyllä käytössä, koska listaihmisenä haluan/vaadin että mulla on ylhäällä kaikki merkattavaksi kelpaavat liikuntasuoritukset. Ja onhan se motivoivaa, kun näkee konkreettisesti, että kuinka paljon on tullut viikon mittaan liikuttua. Mun viime viikko näytti tältä:

Ma: aamucrossailu 30 min, lämmittelycrossi 20 min, lihaskunto 45 min ja koirien kanssa käyty lenkki 55 min
Ti: aamucrossi 30 min, lämmittelycrossi 20 min, lihaskunto 45 min
Ke: lepo
To: aamucrossi 30 min, lämmittelycrossi 20 min, lihaskunto 45 min
Pe: aamucrossi 30 min, lämmittelycrossi 20 min, lihaskunto 45 min
La: aamucrossi 30 min, salitreeni 1 h lämmittelyineen ja jäähdyttelyineen (yht. 15 min)
Su: Lepo

Tuli siis liikuttua oikein mukavasti. Pitkän harkinnan jälkeen olen päättänyt ottaa pitkästä aikaa mukaan yhden saliharjoittelun/viikko, mikä tälläkin kertaa tulee osumaan tuonne lauantaille. Kuten näkyy, melkein vuoden tauon jälkeen löysin itseni lauantaina salilta ja ai että kuin virkistävää se oi! Kauheeta räpeltämistähän se on taas näin ens alkuun :D laitteet oli tauon aikana vaihtanut paikkaa ja koska nykyään mä tiedän hippusen verran enemmän näistä lihaskuntoasioista, kuin mitä viimeksi salilla seikkaillessani, niin kaipaamani laitteet olivat sellaisia, joihin en koskaan ennen ole kajonnut. Muutama salikerta tuleekin siis menemään lähinnä perusasioita kertaillessa ja uusiin laitteisiin tutustumisessa. Pääsin kuitenkin pitkästä aikaa tekemään tuttavuutta suuren rakkauteni, eli ylätaljan kanssa <3 kyllä muuten poltteli ihanasti selkälihaa!

"kotikuntosalissakin" on tapahtunut pientä fiksausta. Meille on nimittäin muuttanut uusi tulokas, nimeltä soutulaite. Mä olen aikaisemminkin täällä puhunut haluavani crossarin rinnalle jonkun muunkin lämmittelylaitteen ja nimen omaan soutulaite on kovasti houkutellut. Kävikin sitten niinkin mallikkaasti, että Tompan isovanhemmilta sattui löytymään varastosta tää mun kaipaamani laite ja he lahjoittivat sen ilomielin meille perään huikaten että takasin eivät enää ota :D kotona sitten ihasteltiin kuinka nätisti toi laite sopii tohon crossarin viereen ja sitten tajuttiinkin niiden olevan samaa merkkiä ja sarjaa :D. Mä olen niin tyytyväinen! Crossari on tosi näppärä lämmittelyyn ja aerobiseen, mutta mulla alkaa jalkapohjat tosi helposti puutumaan ja kramppaamaan siinä. On siis ihan hyvä, että pahan paikan tullessa eteen mulla on joku varasuunnitelma esim lämmittelyyn. Aamuaerobiseen soutulaite ei ehkä ole se paras mahdollinen vaihtoehto.

Meillä on tämän viikon ajan kirpparipöytä ja siitä tulevat tuotot menevät sitten uusiin säädettäviin käsipainoihin. Tuolla salilla ollessani lauantaina tulin siihen tulokseen, että kyllä mä edelleen tunnen olevani enemmän kotikuntoilija. Kun kotoa löytyy tarvittavat välineet ja painomäärät, niin pärjää pitkälle.

Minä herkuttelijana

Varmaan jokaiselle blogiani säännöllisesti lukevalle on tullut selväksi, että olen suhteellisen tarkka syömisistäni. Arkena syön suunnitellusti, ennen kaikkea terveellisesti, enkä napostele. Herkuttelun säästän yhdelle päivälle per viikko, eli lauantaille. Tällöin syön, mitä mieli tekee, tosin tällöinkin järjen ja kohtuuden rajoissa (tosin kohtuushan on aika suhteellinen käsite..). Mun kohdalla yksi herkkupäivä viikossa on toimiva ratkaisu, koska ennen kaikkea haluan nauttia rennolla ja hyvällä omallatunnolla herkuttelusta. Kun herkuttelee ainoastaan yhtenä päivänä viikossa, ei satunnaisesta kontrollin menettämisestä tarvitse niinkään välittää. Herkku päivässä-toimintamalli toimii toisilla, mutta mun terveelliselle ruokavaliolle se olisi turmioksi. Se nimittäin lähtisi hyvin nopeasti lapasesta. Mulle kun ei riitä vain se muutama karkki tai yksi leivos. En nyt meinaa tällä sitä, että yhdeltä istumalta vetäisin kerralla kokonaisen suklaalevyn tai vastaavaa :D rajansa se on mullakin. Tarkoitan sitä, että silloin kun herkuttelen, niin en halua välittää määristä, vaan haluan syödä juuri sen verran kuin tekee mieli. Mä tykkään myös monien eri herkkujen combosta. Esimerkiksi popkorni yhdistettynä suklaaseen on ihan mielettömän namia!

linkki

Kompastuskivenä tässä järjestelyssähän on se, että vaikka kyseisenä päivänä ei tekisi mieli syödä herkkuja, niin niitä tulee usein syötyä ihan vaan siitä syystä koska on lupa  Siitä tulee siis helposti rutiini. Mutta toisaalta onko sillä väliä, jos se herkuttelu pysyy vaan siinä yhdessä päivässä? Mun mielestä ei.

No, lauantaiaamun sarastaessa. Ryntäänkö heti aamusta herkkukaapille mussuttamaan suklaata? Vedänkö summamutikassa mitä käteeni saan, vai mitä ylipäänsä herkutellessani syön? Vastaus ensimmäiseen on tietenkin ei, mutta tavallaan kuitenkin aloitan herkuttelun jo aamusta. Olen rajannut joitakin vähän spesiaalimpia ruoka-aineita pelkästään viikonloppuna nautittaviksi. Tällaisen ratkaisun olen tehnyt ihan säästösyistä ja tottahan se on, että mitä harvemmin joitakin juttuja syö, sitä paremmalta ne maistuu hetken koittaessa. Viikonlopuksi ostamme esimerkiksi vähän parempaa ja hintavampaa leipää ja leivän päälle aamupalajuustoa. Lisäksi juon mehua (Fun light) ja vissyä ainoastaan viikonloppuisin. Ei herkuttelun tarvitse siis aina olla epäterveellistä. Se perinteisempi herkuttelu alkaa vasta talouden hiljennyttyä Oliverin nukkumaan menon johdosta. Vasta silloin pääsen kunnolla rentoutumaan ja ottamaan kaiken irti herkkuhetkestä. Herkut maistuvat kaikista parhaimmalta nautittuna oman kullan kainalosta hyvää leffaa seuraillen. Toki saatan jotain pientä hyvää napsaista jo päivällä jos mieli tekee, yleensä ei tee.

linkki

Tämän hetken eniten veden kielelle herauttavia juttuja ovat Fazerin salmiakkisuklaa (tätä ajattelin koittaa valmistaa itse), letut jäätelö+hillo-täytteellä, laskiaispullat, sekä kinuski. Mitään suolaisia juttuja en juurikaan himoitse (paitsi krapulassa), vaan herkkuhimot rajoittuvat suurimmaksi osaksi suklaaseen ja leivonnaisiin.

Tämän viikon lauantaina mennäänkin juhlimaan Tompan isän ja siskon yhteissynttäreitä, joten eiköhän herkuttelukiintiö tule jo pelkästään siitä reissusta täyteen :) Mulla kyllä hirveesti jauhopeukaloa taas kutittelisi, mutta en tiedä raaskinko mitään leipoa, kun tulee kuiteskin siellä kakkukahveilla herkuteltua. Itse asiassa sen voisinkin listata yhdeksi niistä harvoista miinuspuolista tossa yhdessä herkkupäivässä per viikko! Nimittäin sen, että se rajoittaa hirveesti mun leipomisharrastusta :D mä haluaisin leipoa monta kertaa viikossa, mutta sit joutuisin itse vain kuolaamaan vieressä kun ne leipomukset menee parempiin suihin :( .

linkki

Olen monesti koittanut leipoessani hiukan keventää ja ikään kuin "terveellistää" erilaisia leivonnaisia, tässä kuitenkaan onnistumatta. Lopputulos on tähän saakka ollut joka kerta lähes syömäkelvotonta ja kaukana herkullisesta. Niimpä silloin kun leivon, niin leivon ehtaa tavaraa ja herkuttelen kaloreita laskematta.


ps. Minusta inspiroituneena myös Tomppa on ottanut tuon 1 herkkupäivä viikossa-taktiikan (tosin keventää sitä niin, että herkkuja SAA/PITÄÄ myös syödä kyläillessä JA silloin jos meillä käy vieraita :D niin ja rankan työpäivän jälkeen! ;) )

Nyt kävi näin part. 2

Räkänokka täällä hei! Sain jo tossa muutama päivä sitten heittää suosiolla treenailuhaaveet roskikseen. Mä olen nyt päivä kerrallaan mennyt tällä viikolla ja joka päivä oon valmistautunut treenaamaan (yhtenä päivänä sainkin puolivillaisesti treenin suoritettua), mutta on se vaan todettava, ettei siitä tuu yhtikäs mitään. Oliverilla on kauhea, keuhkoja repivä yskä ja nousi sillä kuumekin tässä yksi ilta.  Sitten pamahti mullekin samainen limayskä, joten kaipa se on nyt sitten haudattava treenihaaveet suosiolla loppuviikoksikin ja ottaa rauhallisesti. Mielummin mä vietän yhden "rötväily"viikon, kuin teen tuhoon tuomittuja "räkä lentää ja keuhkot huutaa"-treenejä ja kärsin sitten pahimmassa tapauksessa seuraavat viikot jälkitaudeista.

Mutta sitten vähän mukavampiin juttuihin! Me ollaan kuun lopussa lähdössä isolla kaveriporukalla Tallinnan risteilylle ja ai että ollaanko vähän täpinöissämme! Kyseessä on siis ensimmäinen (!) kerta, kun minä ja Tomppa päästään yhdessä viihteelle ja mä olen enemmän kuin vaan innoissani siitä, että tää ensimmäinen kerta on vähän spesiaalimpi tapaus. Meitä lähtee 2 hytillistä, eli 12 henkeä. 5 naista ja 7 miestä. Mä en malttais millään odottaa! Oliver pääsee ensimmäistä kertaa yksin yökylään mummulaan (ja onkin meidän perheestä sitten ensimmäinen yökyläläinen uudessa mummulassa Askolassa) ja koska siis hoitopaikkakin on jo hyvissä ajoin järjestetty, niin ei voi muuta kuin hyvillä mielin odotella tulevaa reissua. Ja tässä on vielä hyvin aikaa suunnitella vaatteet ym valmiiksi ;)

Meillä onkin jo ennen laivamatkaa kaikkina viikonloppuina jotain äksöniä. On Tompan futisjuttuja, kirpparia, synttäreitä (tosin saapi nähdä saadaanko minä ja Olle sanoa synttärikakulle heipat, kun on tällainen olotila kummallakin) ja vähän sitäsuntätä muuta. Ei siis ainakaan tekemisen puutteesta jouduta kärsimään.

Nyt mä jään jännäilemään, josko mun tilaama mekko laivalle saapuisi vielä tämän päivän aikana ;P

näinkin käy joskus

Hellurei ja hellät tunteet! Kello näyttää 12.22 ja mun pitäs huhkia ja riehua käsipainojen kanssa sydämeni kyllyydestä. No, näin ei nyt ole. Vielä 5 minuuttia sitten istuin tuolla makkarissa hyssyttelemässä Oliveria uneen samalla toivoen, että Joel lopettaisi lauleskelun tuolla omassa sängyssään. No, Oliver lopulta tunnin ja 15 minuutin taistelun päätteeksi nukahti ja Joel edelleen lauleskelee tuolla sängyssään. Viimeinenkin toivonkipinä tämän päivän treeneistä katosi, kun Oliverin juuri meinatessa nukahtaa, joku ihana koululaiskakara aloitti kiljumiskonsertin makkarin ikkunan alla...kauhee nälkä vaivaa, mutta eri viitsisi ruveta vielä tässä vaiheessa murkinoimaan, kun tuli vetäistyä treeniä silmällä pitäen smoothie huiviin tuossa jokin aika sitten. Ja eikun hiusten pesuun sitten, kun sekin pitäisi tänään joka tapauksessa suorittaa.

No. näin käy joskus. Olen kyllä saanut kiittää onneani, että normaalisti saan ihan rauhassa treenata poikien päikkäriaikaan ja näin ollen sitä suoritusta ei tarvitse enää illalla toimittaa saati murehtia ajan puutetta. Nyt kun Oliver vihdoin nukahti, niin mulla olisi varmaan ollut jokin puolikas treeni aikaa suorittaa, mutta ihan näin muutaman kerran sen virheen tehtyäni en halua sitä toistaa. Nimittäin jos Oliver sattuisikin vielä tuosta ennenaikaisesti heräilemään (enkä yhtään ihmettelisi, koska sen verran räkäinen herra nyt kyseessä, jotain flunssan poikasta näköjään ), niin olisin aloittanut treenin ihan turhaan. Mikään ei vituta niin paljon kuin kesken jäänyt treeni - ei edes yksi ylimääräinen lepopäivä. Itseasiassa kaikista huvittavinta tässä on, että koko aamun ryvin itsesäälissä ja motivaatiopuutteessa, kun minkään muotoinen jumppailu ei olisi kiinnostanut ei sitten pätkääkään. No treeniajan tullessa ja varsinkin sitten kun tajusin treenin jäävän pakosti tänään väliin olisi sitä motivaatiota taas kummasti löytynyt :D niinhän se on, että ihminen tahtoo aina sitä, mitä ei voi sillä hetkellä saada.

No. Se siitä urputuksesta :D musta on tullut kyllä mestari urputtaja, kun kyseessä on joku niinkin "tärkeä" ja ylitsepääsemätön asia kuin yksi väliin jäänyt treenikerta :D Tomppa jos luet tätä, niin kannattaa vakavasti harkita jotain ylitöihin jäämistä :D no leikki sikseen, sen jos tekisit jä mä en sen takia pääsis tänään ruokakauppaan niin siitä vasta helvetti repeisikin. 

Mutta onneksi on vasta maanantai ja viikko vielä edessä, eikä sitä koskaan tiedä vaikka tästä tulisi vielä huikeakin viikko kuntoilemisen suhteen :) Ja tänäänkin vielä se lempparijuttu edessä päin eli ruokavarastojen täydennysreissu :D 

Parempaa treenionnea teille muille!

Päivän saalis

Päätettiin tossa hetken mielijohteesta piristää päiväämme pienellä kirpparikierroksella. Tai no mä päätin ja poikien oli vain tyydyttävä kohtaloonsa ;D hyvin ne siitä koettelemuksesta kuitenkin selvisivät, eikä suurempia marinoita kuulunut kummankaan suusta. Oon kyllä ylpee itsestäni. Tarjolla olisi ollut vaikka miten hienoja ja edullisia laukkuja, kenkiä ja toppeja, mutta sinne ne kaikki jäi. Eikä tehny edes tiukkaa! Mulla ei vain tällä hetkellä satu olemaan millekään tollaselle tarvetta, kun taas ostoslista pitenee koko ajan kaikesta ihan muusta.  Pitäs tehdä Fitnesstukkuun taas uusi tilaus, ostella vähän uutta kosmetiikkaa loppuneiden tilalle, uusi mekko tulevaa risteilyä varten (siitä lisää myöhemmin) sekä Oliverille vähän sitä sun tätä tulevaa varten (siitäkin sitten omassa postauksessa lisää)

Mutta tässäpä näitä ostoksia. Rahaa meni hurjat 12 euroa.

 Oliverilla oli niin kiire lukemaan uusia kirjoja, että välipalankin söi melkein juostessa :D

Aaarkh kauhee suklaanhimo vaanii mua koko ajan! Oon syöny tänään jo neljä suklaakeksiä (nii et kiitti vaan Nelli kun jätit mut niiden armoille! :D) mut nyt ne onneks loppu, niin pääsen ehkä eroon tästä mun syntisestä sunnuntaiherkuttelusta ja siirtymään taas siihen yhteen herkkupäivään/viikko. Tänään voisin "rankaista" itseäni tosta syntisestä herkuttelusta heittämällä illemmalla vielä vaunulenkin. Mä niin odotan jo niitä ihania kesäiltojen vaunulenkkejä, mutta mahtaakohan toi meidän iso pieni mies enää malttaa istua missään vaunuissa kesällä kun nytkin jo meinaa tehdä tiukkaa :/ pitää kehitellä joku työnnettävä polkuautotsydeemi tai jotain vastaavaa siihen mennessä :D 

höpöhöpö

Huh! viikonloppu! Tää viikko on ollut jotenkin poikkeuksellisen raskas (vaikka mitään poikkeuksellista tässä viikossa ei ole ollutkaan). Treenit on kulkenut vähän tahmeesti ja keskiviikon lepohetken käytinkin uuden treeniohjelman suunnitteluun, josko ongelma olisikin vain tylsistymisessä. Torstain ja eilisen päivän treenit kulkikin jo sitten vähän paremmin. Tein ainoastaan lemppariliikkeitäni, useimmat liikkeet superina ja loput liikkeet vain lyhyillä tauoilla. Näin ei kerinnyt hiki kuivua ja keskittyminenkin oli huomattavasti parempaa. Joka tapauksessa viikon urheilut on nyt suoritettu ja kaikki mikä tähän päälle tulee on vain ja ainoastaan plussaa!

Toinen asia, mikä on vaikuttanut tähän uupumukseen ja nuutuneeseen oloon on se, että napsastiin ennen hiihtolomaviikkoa Oliverilta tutti kokonaan pois. Ajateltiin, että hiihtolomaviikko on tarpeeksi pitkä aika Oliverin toipua tutista, mutta kyllä ne levottomat yöt jatkuivat vielä pidempäänkin. Kaksi edellistä yötä ovat kuitenkin olleet todella positiivisia yllätyksiä, ja jätkä onkin nukkunut kumpanakin yönä n.  klo: 20.30-6.15, mikä on ihan huikeeta! Toivottavasti noi luksusyöt on tullut jäädäkseen.

Minkäänlaisia viikonloppusuunnitelmia meillä ei onneksi ole ollenkaan. Mulla on sellanen olo, että voisin viettää vaikka kokonaisen päivän sängyssä peiton alla kirjan ja herkkusäkillisen kanssa. Sellaisen rennon ja laiskan krapulapäivän ilman krapulaa :D se ois just sitä mitä mä nyt tarttisin. Niin ja laskiaispullia!