motivaatiokatoa

Tuli tässä turhia suunnittelematta pidettyä pientä blogitaukoa, kun ei ole tää kirjoittaminen oikein innostanut. Mulla on niin paljon kaikkea muutakin tekemistä päivän aikana, eikä aika riitä millään kaikkeen mitä haluaisin tehdä. Nyt olenkin tämän blogihiljaisuuden aikana keskittynyt enemmän kaikkiin kodinaskareisiin, sekä koirien kanssa olemiseen (mitkä nyt ovatkin rutkasti tärkeämpiä asioita kuin joku blogin kirjoittaminen). Mutta enköhän mä pääse taas vauhtiin pikkuhiljaa.

Mutta niihin kuulumisiin. Oliverille putkahti kolmas hampaan alku ja jyrsimisvimma on kyllä tällä hetkellä huipussaan. Jätkä on myös ruvennut ihan yhtäkkiä hölpöttämään ihan mahdottomasti. TTÄÄÄTTTTÄÄTTÄÄÄ ja NÄÄNGGNÄÄNGGNÄÄ kaikuu koko ajan :D voi meidän pientä hurmuria. Toistaiseksi jäpikkä edelleen vain peruuttelee ympäri kämppää ja vähän kyllä luulen ettei se varmaan tule koskaan eteenpäin ryömimäänkään. Konttausasento on nimittäin hioutunut sen verran tukevaksi, että kun herra vain tajuaa alkaa liikuttamaan käsiä ja jalkoja tahdissa niin vauhti tulee olemaan varmasti päätähuimaava kun jätkä posottaa konttaamalla eteenpäin :) mutta nähtäväksi jää. Istuminen ei vielä luonnistu kun varpaat on niin hauskat ja niitä pitää koko aika kurotella.

 

 

Otin vaunuista koppaosan kokonaan pois ja hyvin on poitsu jaksanut nököttää puoli-istuvassa asennossa maisemia katsellen. Ja on kyllä ihan mahtavaa kun ilmat on ollut niin nättejä, että ulos pääsee oikeastaan milloin vain bongailemaan sammakoita ja fasaaneja ym ökkimönkijäisiä :D eilisellä lenkillä nähtiin papukaijakin, tosin ihan häkissä vaan.

Tän päivän urakkana oli hoitaa koirien turkit kesäkuntoon. Jatkoin turkinlyhentämisurakkaa, minkä aloitin jo tuossa muutamia päiviä sitten. Sen jälkeen pesin koirat, föönasin turkit kuiviksi samalla harjaten ja lopuksi vielä tasoitin saksilla. Ihanaa kun ei tarvitse sitten kesän aikana ylimääräisiä harjailla. Sitä paitsi koirillakin on huimasti parempi kesä, kun ei tarvitse olla hiostavassa ja tukalassa paksussa turkissa johon kaikki roskat tarttuu pistelemään. Mahdolliset punkitkin löytää samontein. Mistä tulikin mieleeni että pitäisi käväistä hakemassa apteekista matokuurit sekä tossa vähän lähempänä kesää jonkinlainen ratkaisu niitä punkkeja vastaan. Viime kesänä laitettiin kummallekin se niskaan menevä myrkkyliuos, mikä suojaa punkeilta muutaman viikon kerrallaan. Koko kesän aikana löydettiin yksi ainoa punkki, eli aika hyvin se tökötti toimi. Voipi olla että otetaan sama ratkaisu käyttöön tänäkin vuonna.

Leikitään muuten koirien kanssa usein niin, että laitetaan ne keittiöön hetkeksi odottamaan ja sillä aikaa piilotellaan makupaloja ympäri olohuonetta, mitä ne saa sitten käskyn kuullessaan ruveta etsimään. Oliver nauraa ihan kippurassa tälle touhulle :D muutenkin sen mielestä on hirveen hassua kun koira nousee takajaloilleen ja vielä hauskempaa on silloin, kun koira nousee ottamaan vaikka tv-tasolta makupalan suuhunsa.  Mutta pitemmittä puheitta voisinkin mennä vähän viihdyttämään tuota meidän lattiatasossa hengailevaa kolmikkoa :)