nostalgiaa

Tällä hetkellä näyttäisi siltä, ettei jäpikän iho kaipaakaan uutta kortisonikuuria. Pelkkä perusrasvan vaihto on jo saanut ihon ihan erinäköiseksi. Kovasti Oliver vielä raaputtelee sitä, eli se ilmeisesti kutisee edelleen, mutta toivotaan muutosta tulevan parempaan päin tässä kun ilmatkin vaihtuu paremmiksi. Olihan se nyt ehkä vähän hölmöä käydä yksityisellä saakka arvioimassa ihoa, jos kerran ongelma olikin vain väärä perusrasva, mutta toisaalta saatiinpahan ainakin uusi resepti uusille paremmille rasvoille. Jäinpähän vain miettimään josko olisikin pitänyt käydä vain neuvolassa vilauttamassa ihottumaa, voihan olla että siellä olisi juurikin tuota perusrasvan vaihtoa ehdotettu ensimmäiseksi. Olisi tullut vähän halvemmaksi sekin tieto. Vaikka toisaalta, kun on kyse lapsen terveydestä, niin mikään rahasumma ei ole liikaa. Ja onpahan meillä nyt sitten valmiiksi lähete sinne allergiatesteihin, jos tulee jossain vaiheessa tarve niihin (toivottavasti ei).

Mä olen ollut jo monta päivää jotenkin todela syvällisellä päällä ja muistellut kaikkia "nuoruuden" toilailuja, vanhoja taaksejääneitä kavereita, tapahtumia ynnä muuta sellaista. Hassua miten aika kultaa muistot, koska en mä silloin ajatellut, että joskus lämmöllä muistelisin niitä kaikkia tilanteita :D Silloin olisin hetkeäkään miettimättä ollut valmis tähän kaikkeen, mitä mun elämässä nyt on. Juurikin mun ja Tompan yhteinen alkutaival on se, mitä kaikkein eniten muistelen. Tomppahan oli ollut vasta kuukauden intissä, kun alettiin seurustelemaan, joten nähtiin tosi harvoin niiden ensimmäisten kuukausien aikana. Päällimmäisenä niistä ajoista mulla onkin jäänyt mieleen ne vahvat tunteet. Raastava ikävä, mutta samalla se ihana itsenäistymisen tuoma vapaudentunne, kun pääsi muuttamaan omilleen, ne sekoilut kavereiden kanssa sekä se ihana kutina vatsanpohjassa aina, kun sai miehen viikonloppuvapaille.

Mä oon vähän tällainen menneiden kaivelija. Ylianalysoin hirveesti kaikkea ikuisuus sitten tapahtunutta ja palaan kaikenlaisiin muistoihin aina uudelleen ja uudelleen. Tomppa ei ymmärrä tätä piirrettä mussa ollenkaan. Sen mielestä kaikki mennyt pitäs vaan jättää taakseen ja katsoa mielummin eteenpäin ja tottahan se kyllä on :D liikaa ei saa jäädä menneitä kaivelemaan.

Mutta voisinpa vilauttaa muutaman kuvan menneiltä vuosilta :)

Jossain vaiheessa voisin vähän purkaa tänne blogin puolelle tätä mun menneidenkaivelutarvetta :D voisin vaikka kertoa musta ja Tompasta vähän enemmän? Voi toki myös ehdottaa toiveita jos jotain on mielessä :)