loppuviikon kommelluksia

Ette ikinä arvaa! Sain Tompalta perjantaina synttärilahjan vähän etukäteen ja ette kyllä arvaa mitä se sisälsi!

Tää ei oikeesti voi olla totta! :D Just kun  tein sen postauksen, missä inisin ton hajuveden perään. Heti ekana kysyinki että "MITÄ! Luetko SÄ mun blogia ?" , mut se olikin hommannu ton jo aikasemmin. Se vaan halus antaa sen mulle nyt, että pääsisin lauantaina korkkaamaan sen tyttöjen illan kunniaksi.

Lauantai-aamu alkoi lupaavasti massiivisella kuontalon kanssa käydyllä kamppailulla. Ei sillä että ne olisivat olleet jotenkin tavallista kurittomammat, ne vaan ei oo suostunut vaalenemaan :D Mä en muista kerroinko mä joskus aikaisemmin, mutta tosiaan tein hiuksiini kevyen vaalennuksen tuossa jokin aika sitten .Kevyellä tarkoitan sitä, että laimensin värinpoistoainetta aika reippaalla kädellä ja näin ollen hiukset vaalenivat vain hiukan, juurikasvua lukuunottamatta joka taas vaaleni aivan liikaa. Annoin kuitenkin asian silloin olla, koska en halunnut rääkätä päätäni liikaa. Olin kuitenkin värinpoiston yhteydessä ostanut myös yhden kevyesti vaalentavan hiusväripaketin, jonka päätin sitten tänään heittää päähän siinä toivossa, että saisin juurikasvun ja pituuksien värieroa hiukan huomaamattomammaksi. Valitettavasti tää kyseinen hiusväri ei purrut mun päähän ei sitten yhtään ja tästä suivaantuneena kaivoin kaapista jo muutama vuosi sitten sinne jemmaamani Rion vaalennusvoiteen. Lopputuloksena oli edelleen liian tummat pituudet ja nyt entistä VAALEAMPI juurikasvu...tää tosin oli kyllä aivan omaa syytä, koska kun huomasin ettei vaalennusvoide ole puolen tunnin päässä olon jälkeen muuttanut tukan väriä mihinkään päin, siinä ärsyyntyneenä ja nälkäisenä neropattina pätin iskeä kaikki loputkin vaalennusvoiteet KOKO päähän vielä pariksi minuutiksi. No kyllähän se vaalennusvoide siihen juurikasvuun sitten tehosi -,- Ja eikun kauppaan ostamaan tummaa hiusväriä...

No, loppujen lopuksi sain sitten lopulta pienennettyä sitä juuren ja pituuksien värieroa, mutta oikeesti on kyllä todella ihme, että hiukset on vielä päässä...

Kun sitten sain lopulta hiukset joten kuten siedettävään kuntoon alkoi seuraavaksi leipomisoperaatio iltaa varten. Mun oli alunperin tarkoitus tehdä minipitsoja sekä sitä rocky road-brownieta, josta aikaisemmin täällä mainitsinkin. Muistin onneksi ajoissa, että yhdellä kahdella mun kavereista on pähkinäallergia, joten vaihdoin brownien teon piparipulliin.

Ilta oli tosi mukava ja onnistunut, ja juttu luisti niin hyvin, että vasta yhden jälkeen tajuttiin että ainiin sinne baariinkin piti lähteä :D no juoruttiin vielä se ratkaiseva tunti siihen päälle, minkä jälkeen ei olisikaan ollut enää järkeä lähteä tarpomaan kohti yöelämää. Mulla ei taaskaan ole mitään kuvamateriaalia illalta :( mä oon niin kateellinen kaikille muille bloggaajille, joilla on aina niin ihania kuvia kaikista illanistujaisista ynnä muista tapahtumista. Meidän kaveriporukka ei vaan oikein ole kovin kuvauksellinen. Harvalla on kamera mukana ja vielä harvemmin kukaan koskaan kaivaa sitä edes esiin.

Teen erillisen postauksen jos joku haluaa reseptejä :) mua hämmensi vähän toi pullien tumma väritys, kun koko ajan tuli tunne että noni nyt ne palo :D mutta ei onneks palanu.

Tänään suuntana Askola ja äidin 50-vuotis synttärikahvittelut oman perheen voimin :)