"Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista, sammakoista..." "mistä on pienet tytöt tehty? Kukista ja perhosista..."
"Kun sukupuolta ei jatkuvasti korosteta, lapsista kasvaa kukaties sellaisia, jotka leikkivät kaikkien kanssa eivätkä ajattele, että on olemassa tyttöjen ja poikien juttuja. Ja kun lapsilla on aidosti mahdollisuus valita asioita, jotka heitä itseään kiinnostavat, heidän itsetuntonsa paranee ja heistä kasvaa suvaitsevaisia ja erilaisuutta hyväksyviä."
Näin kertoo Vauva-lehdessä haastateltu Tanja Pirhonen artikkelissa "Tyttö, poika, vai lapsi?". Artikkelin luettuani, rupesin pohtimaan omaa suhtautumistani kyseiseen asiaan. Niin kuin joka asiassa, myös tässäkin ajattelu- ja toimintatavassa on hyvät sekä huonot puolensa. Olen samaa mieltä sen suhteen, että sukupuoliroolit on ehkä vähän liiankin tiukassa mitä tulee lasten kasvatukseen. Pojilla on poikien jutut ja tytöillä taas omansa. Pojat ja tytöt leikkivät siihen tiettyyn ikään asti yhdessä, kunnes huomaavat sen tosiasian, pojat leikkivät autoilla ja tytöt nukeilla.
Vanhemmat huomaamattaan (ja myös tarkoituksella) jo pienestä pitäen opettavat lapsilleen, kuinka erilaisia tytöt ja pojat ovat. Tytöt vaaleanpunaisissa röyhelömekoissaan leikkimässä nukeilla, pojilla taas junaratansa ja leikkiautokokoelmansa.
Muistan raskauden puolivälin, kun saimme tietää lapsen sukupuolen. Olin mahdottoman onnellinen poikalupauksesta ja suunnittelin jo automatot ja puujunaradat lastenhuoneeseen, sekä kuvittelin jo itseni futiskentän laidalle katselemaan isää opettamassa poikaansa pelaamaan. Samalla olin kuitenkin hiukan haikea, koska nyt en pääsisi ostelemaan niitä ihania vaaleanpunaisia prinsessamekkoja tai pieniä ballerinakenkiä. On ne sukupuoliroolit siis aika tiukassa minussa itsessänikin.
Vanhemmat, jotka kasvattavat lapsensa sukupuolisensitiivisesti, ovat mielestäni todella rohkeita. He uskaltavat rikkoa normeja ja ottavat sen riskin, että heidän lapsensa ajatusmaailma poikkeaa hieman muiden lasten ajattelutavasta. Jos asian kärjistää, niin he tavallaan opettavat lapsensa niin, ettei tästä tule koulukiusaajaa, mutta samalla altistavat hänet itsensä koulukiusaukselle. Nykyajan koulumaailmassa helpoin tapa säästyä koulukiusaamiselta on sulautua massaan.
Mielestäni nimenomaan pojat ovat sukupuoliroolissa melkoisen ahtaalla. Tyttöä, joka pukeutuu poikamaisesti, ei katsota pahalla. autoilla leikkivää tyttöäkään ei pidetä mitenkään erityisenä. Pojilta taas jo ihan lähtökohtaisesti odotetaan pienestä pitäen kiinnostusta urheilua, autoja ym vastaavaa kohtaan. Tämä omalta osaltaan aiheuttaa paineita poikalapseen, jos kiinnostusten kohteisiin sattuukin kuulumaan enempi niin sanotut tyttömäiset jutut.
Omissa kasvatustavoissani tulee auttamattomasti näkymään sukupuoliroolit, enkä näe siinä mitään väärää.Yritän kuitenkin olla korostamatta näitä rooleja liikaa. Pojalla poikien vaatteet ja tytöllä omansa. Oliverilla tulee kuitenkin olemaan täysi oikeus valita itse omat kiinnostuksen kohteensa, ilman painostusta mihinkään niin sanotusti "sopivampaan". Sillä ei ole piiruakaan väliä jos vaaleanpunainen pupu kelpaa unikaveriki paremmin, kuin batmanfiguuri. Sitä paitsi isikin tykkää vain enempi, koska vaaleanpunainen on isin lempiväri ;)
Mitä mieltä itse olette? Entä mitä ajatuksia herättää täysin sukupuolisensitiivinen kasvatus?
Oon samaa mieltä :) siis että kyllä mä puen Henrin ainaki poikien vaatteisiin, ei mulla oo mitään kiinnostusta pukea sitä tyttöjen kuteisiin, koska se ei ole tyttö. Ja kyllä meki ollaan ostettu jo nyt sellasia poikien leluja jne ja tullaan varmasti ostamaan myös kun Henri on isompi ja tajuaa vähän enemmän leluista jotakin :) En tiedä mä oon vaan sitä mieltä että pojilla poikien vaatteet ja tytöillä tyttöjen :) Ois aika hassua pukea poikia johonki vaaleanpunaisiin mekkoihin ja mun mielestä on myös vastuutonta pukea vaikka sitten kun lapsi lähtee eskariin/kouluun/kerhoon niin poikaa mihinkään tyttöjen vaatteisiin, sillä ainaki takaa sen, että kiusausta tulee olemaan. Ja se on lasta kohtaan väärin, että vanhempi pukee niin, että on aihetta tulla kiusatuksi. Ehkä vähän turhan kärkkäästi sanottu mut ymmärsit varmaan pointin :)
VastaaPoistaMun mielestä sukupuolisensitiivisessä kasvatuksessa on pikemminkin ideana olla korostamatta kumpaakaan sukupuolta, ei siis ole kyse siitä että poika puettaisiin tytön vaatteisiin tai toiste päin. Sen sijaan suositaan niin sanottuja sukupuolineutraaleja värejä vaatetuksessa, eikä ole olemassa erikseen tyttöjen värejä tai poikien leluja :) näin mä ymmärrän asian.
Poista